– (Keskustaoikeiston) EPP-ryhmä on alusta saakka korostanut, että kolmesta asiasta on päästävä ratkaisuun; kansalaisten oikeuksista, rahasta ja Irlannin rajasta, ennen kuin muita neuvotteluja voidaan jatkaa, Henna Virkkunen sanoo.
Kaikissa näissä on nyt löytynyt ainakin välisopu. Viime viikon ratkaisun mukaan EU-kansalaisten oikeudet säilyvät ennallaan Britannian EU-erosta huolimatta. Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalla on tarkoitus välttää tiukat rajatarkastukset, joskin tarkempi muoto on vielä auki. Lisäksi Britannia on hyväksynyt rahoituksen osalta aiemmat sitoumuksensa.
– Jatkoneuvottelujen kannalta ei tietenkään lupaa hyvää, että kolmea perusasiaa veivattiin yli puoli vuotta. Nyt edessä on paljon vaikeampia kysymyksiä, Virkkunen huomauttaa.
Euroopan tulevaisuuden kannalta yhtenä tärkeimpänä neuvottelukohtana Virkkunen pitää Britannian osallistumista jatkossa koulutus- ja tiedeyhteistyöhön.
– Euroopan ja koko maailmankin huippuyliopistot sijaitsevat Britanniassa ja heidän kontribuutionsa koko EU:n tutkimustoiminnassa on mittava. Vaikutusta kuvaa se, että Britannian yliopistot koordinoivat 20 prosenttia nykyisen Horizon2020-tutkimusohjelman hankkeista. Kymmenessä vuodessa Britannian ja muun EU:n tutkimusyhteistyö on tuottanut yli 330 000 julkaisua, Virkkunen sanoo tiedotteessaan.
Britannia on merkittävä kohdemaa myös opiskelijoille, sillä maassa suorittaa opintojaan yli 200 000 opiskelijaa muista EU-maista. Opiskelijoista yli 2 000 on tutkintoaan suorittavia suomalaisia.
Kansanäänestyksessä nimenomaan Britannian nuoret, samoin kuin yliopistokaupunkien väestö äänesti vahvasti EU-jäsenyyden puolesta.
– On löydettävä ratkaisu, joka mahdollistaa kiinteän tiedeyhteistyön, sekä tutkija- ja opiskelijaliikkuvuuden myös jatkossa. On kuitenkin selvää, että Britannia ei voi EU:n ulkopuolella saada parempia ehtoja kuin jäsenenä, Virkkunen painottaa.