– Nyt neuvoteltu paketti on erittäin tervetullut, sillä jatkossa keskitymme vain yhteen kunnianhimoiseen tavoitteeseen, toteaa Autto ja viittaa nyt tehtyyn kasvihuonepäästöjen sitovaan 40 prosentin vähennystavoitteeseen.
Autto pitää tärkeänä, että hiilivuodon osalta päädyttiin siihen, että ilmaisten päästöoikeuksien jakoa jatketaan, mikäli EU:n ulkopuolisissa maissa ei sitouduta kansainväliseen ilmastosopimukseen.
– Suomessa on todella paljon energiaintensiivistä teollisuutta, eikä meidän pidä antaa kilpailijoille tasoitusta tiukassa globaalissa kilpailussa. Teollisuuden ei saa antaa karata löysemmän ilmastosäätelyn maihin. Jotta Eurooppa olisi houkutteleva sijaintipaikka investoinneille, on aivan välttämätöntä saada kohtuuhintaista energiaa.
Autto huomauttaa, että paketista päätettäessä siinä huomioitiin Suomen ja Baltian maiden eristäytyneisyys Euroopan kaasumarkkinoista sekä siihen liittyvät infrastruktuuritarpeet.
EU:n tärkein väline päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi on päästökauppajärjestelmä ja sitä tullaan nyt uudistamaan markkinavakausvarannolla. Myös päästökaupan ulkopuolisten alojen, eli maatalouden, liikenteen, rakennusten lämmityksen ja jätteiden käsittelyn päästövähennysten jakautuminen oli Suomelle tärkeä kysymys neuvotteluissa, sillä tähän asti jakaminen on perustunut bruttokansantuotteeseen henkeä kohti.
– Kustannustehokkuus on huomioitu tulevassa taakanjaossa rikkaimpien jäsenmaiden osalta BKT-kriteerin rinnalla. Uudessa mallissa päästövähennyksiä tullaan toteuttamaan nykyistä enemmän siellä, missä se on edullisempaa. Tämä on erityisen järkevää Euroopan ja Suomen kasvun sekä kilpailukyvyn kannalta. Lopputulos antaa lisäksi entistä enemmän lisää mahdollisuuksia meille tärkeän cleantech-sektorin kehittymiselle, Autto pohtii.