– Jos lisäsopeutusta joudutaan tekemään, pitää kohteet etsiä vanhoja, tehottomia rakenteita tukevista ja talouden uudistumista hidastavista menoista. Näitä saattaa löytyä esimerkiksi kuntien tehtävien uudistamisesta, kehitysyhteistyöstä, yritystuista tai aluetuista, Arto Satonen sanoo Verkkouutisille.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen pitäisi taittua jo nyt tehdyillä päätöksillä vuonna 2018. Satosen mukaan lisäsopeutukseen joudutaan kuitenkin varautumaan.
– Jos säästöihin joudutaan, niin koko valtiontalous joudutaan käymään läpi tiheällä seulalla, koska tarvittavat säästöt tulevat monista pienistä puroista. Tärkeintä on kuitenkin saada talouskasvu käyntiin, hän toteaa.
Menoleikkauksia ja verotuksen kiristämistä kutsutaan sopeutustoimiksi, joilla hallitus pyrkii ajan mittaan vähentämään Suomen julkisen talouden alijäämää. Perimmäinen tarkoitus on katkaista julkisen velan lisääntyminen suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Satosen mielestä työn ja yrittämisen verotaso ei missään nimessä saa enää nousta. Myöskään arvonlisäveroa ei tulisi nostaa.
– Verojen kiristykset syövät työnteon kannustimia, ostovoimaa ja yritysten mahdollisuuksia investoida. Ne voivat lopulta johtaa jopa pieneneviin verotuottoihin, jos esimerkiksi toimeliaisuus vähenee raskaan verotuksen vuoksi.
– Jos veroja on pakko korottaa, kannattaa korotukset suunnata mahdollisimman suurelta osin ympäristölle ja terveydelle haitallisiin tekijöihin, kuten tupakkaan tai fossiilisiin tuontipolttoaineisiin.
Nato turvaksi
Arto Satonen sanoo kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, koska se lisäisi Suomen ja lähialueemme vakautta ja turvallisuutta.
– Se olisi luonnollinen osa Suomen länsi-integraatiota ja liittäisi meidät siltäkin osin osaksi demokraattisten valtioiden yhteisöä.
Hän korostaa, että Nato-jäsenyys ei poistaisi yleistä asevelvollisuutta tai velvollisuuttamme huolehtia koko maan puolustuksesta, mutta se lisäisi Suomen puolustuksen uskottavuutta.
– Nato-jäsenyyttä voidaan hakea, kun suomalaisten enemmistö on jäsenyyden kannalla. Rehellisen ja tosiasioihin perustuvan kansalaiskeskustelun synnyttämisessä Suomen puolustuksen vaihtoehdoista on poliitikoilla ja puolueilla suuri vastuu.
Kielet tukevat toisiaan
Arto Satosen mielestä suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista on huolehdittava samanlaisten perusteiden mukaan.
Kokoomus haluaa kääntää keskustelun kielten opiskelun pakollisuudesta ja vapaaehtoisuudesta kielten opetuksen uudistamiseen ja kielitaidon vahvistamiseen.
– Kotimaisten ja vieraiden kielten opiskelu eivät ole toisensa poissulkevia vaihtoehtoja, vaan niitä molempia tarvitaan sivistyksen ja vahvan kielitaidon hankkimisessa.
Kokoomus kannattaa elävää ja monipuolista kieltenopetusta. Esimerkiksi kieltenopetuksen aikaistamisella voitaisiin vahvistaa lasten tottumuksia kielten opiskeluun.
– Kielten opiskelun vähentämisen sijasta on varmistettava, että opetus tarjoaa riittävän suullisen kielitaidon ja edellytykset kielen elävään käyttämiseen. Lapsia ei ole perusteltua eriyttää omiin kouluihinsa äidinkielen mukaan, vaan suomen- ja ruotsinkielisten lasten luontevaa kanssakäymistä on edistettävä.
Verkkouutisten juttusarjassa suurimpien puolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat vastaavat ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin.