– Paikallisen sopimisen edistäminen on selvästi kirjattu hallitusohjelmaan aikatauluineen ja asia etenee omalla vauhdilla, Arto Satonen sanoo Verkkouutisille.
Juha Sipilän (kesk.) hallituksella on kunnianhimoinen tavoite saavuttaa vaalikauden aikana 72 prosentin työllisyysaste ja 110 000 uutta työpaikkaa.
– Paikallisen sopimisen lisääminen on yksi keskeisistä asioista siihen liittyen, Satonen sanoo.
Hallitusohjelman mukaan ”hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa.”
Tavoitteena on muun muassa laajentaa yritysten mahdollisuuksia sopia paikallisesti työajoista ja työehdoista siten, että ne palvelevat sekä työnantajan että työntekijöiden etua. Työaikapankin laajempi käyttö on yksi esimerkki tästä.
Satosen mukaan uudistuksella tavoitellaan samanlaista joustavuutta työehtoihin kuin Saksassa, missä työehtosopimusten avaamislausekkeet ovat mahdollistaneet joustavan työehtosopimuksista poikkeamisen työpaikkojen pelastamiseksi.
– Tämän tyyppisiä ratkaisuja on Saksassa tehty ja tehdään jatkuvasti paljon. Siellä on pystytty pitämään työllisyysaste korkeana, yritykset kilpailukykyisinä ja työttömyys pienenä.
– Ne ovat olleet järkeviä ratkaisuja ja tämän tyyppisiä ratkaisuja meilläkin toivotaan, Satonen sanoo.
Hallitus on asettanut uudistusten selvitysmieheksi työ- ja elinkeinoministeriön yhteistoiminta-asiamiehen Harri Hietalan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus paikallisen sopimisen kehittämisestä 15. lokakuuta mennessä.
Uudistukset tehdään yhteistoiminnassa työelämän osapuolten kanssa.
– Viime kädessä se on hallituksen ja eduskunnan asia viedä se eteenpäin, mutta ilman muuta uudistuksia valmistellaan hyvässä yhteistyössä työelämän järjestöjen kanssa, Satonen sanoo.
Hänen mukaansa uudistuksella olisi ”merkittäviä vaikutuksia” kustannuskilpailukykyyn.
– Se tuo paljon joustavuutta erityisesti silloin kun muutokset työmarkkinatilanteessa on suuria.
Satonen kuitenkin korostaa, että hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus on erittäin tärkeä hanke niin talouskasvun kuin julkisen talouden tasapainon kannalta.
– Jos yhteiskuntasopimuksessa onnistutaan, uskon, että siitä muodostuu henkinen käänne, josta lähtee positiivinen kierre liikkeelle. Kuluttajien odotukset nousevat. Ihmiset uskovat, että Suomi taas pärjää ja investoinnit lähtevät liikkeelle, Satonen sanoo.
Tärkeimpänä hän pitää sitä, että sopimukseen saataisiin konkreettisia keinoja, joilla työvoimakustannukset todella mitattavasti alenevat tavoitellun viisi prosenttia.
Työmarkkinakeskusjärjestöt keskustelevat parhaillaan yhteiskuntasopimukseen osallistumisesta, sen tavoitteista ja aikatauluista. Järjestöjen on ilmoitettava 21. elokuuta mennessä, sitoutuvatko ne yhteiskuntasopimukseen.