Arto Satonen totesi selonteossa eduskuntaryhmän toiminnasta kokoomuksen puoluekokoukselle, että arvioitaessa Alexander Stubbin (kok.) hallituksen työtä on aloitettava Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen 2014 kehyspäätöksestä.
– Silloin ensimmäisen kerran tunnustettiin Suomen talouden realiteetit ja tehtiin merkittäviä tasapainottamispäätöksiä. Niin merkittäviä, että samalla kylvettiin siemen valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) ajolähdölle. Antti Rinne valittiin puheenjohtajaksi linjavaalin kautta. Samalla vietiin tosiasiallisesti Stubbin hallitukselta toimintaedellytykset, hän sanoi.
Satosen mukaan vaalikauden 2011–2015 suuri virhe oli se, että isot päätökset jätettiin vaalien alle, jolloin hallitus toimi äärimmäisen pienellä enemmistöllä.
– Valtaosa esityksistä saatiin lopulta maaliin, mutta viimeiset kuukaudet olivat jatkuvaa kiistelyä päähallituspuolueiden välillä. Tästä keskinäisestä eripurasta molemmat maksoivat hintaa eduskuntavaaleissa, hän analysoi.
Satonen totesi, että koalitiohallituksissa hallituspuolueilla on aina omia painotuksia ja aika ajoin syntyy näkemyseroja.
– Stubbin ja Rinteen hallituksen opetus on kuitenkin se, että jos hallituspuolueilla ei ole edes yhteistä käsitystä Suomen talouden isosta kuvasta ja tarvittavien muutosten suunnasta, niin hallitus kuihtuu toimitusministeriöksi, hän sanoi.
Sen sijaan Satosen mukaan Juha Sipilän (kesk.), Stubbin ja Timo Soinin (ps.) hallituksella on alusta alkaen ollut yhteinen lähtökohta.
– Se on Suomen talouden kääntäminen nousuun, valtion velkaantumisen taittaminen, 110 000 uuden työpaikan luominen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan turvaaminen. Kun iso kuva on yhteinen, niin työltä on lupa odottaa tuloksia. Talous onkin jo kääntynyt nousuun ja kilpailukykysopimus kattaa yksin kolmanneksen työllisyystavoitteesta, Satonen sanoi.
Keskeinen tavoite normien purkaminen
Arto Satosen mukaan yksi keskeisimmistä hallitusta yhdistävistä tavoitteista on normin purku. Suomalainen norminpurkukeskustelu lähti liikkeelle kokoomuksesta.
– Konkreettisimmin norminpurku on näkynyt kauppojen aukioloaikojen vapauttamisena ja alkoholipolitiikan modernisoimisena. ”Kauppias tietää parhaiten, koska kauppa kannattaa pitää auki”, muistan monen kokoomuslaisen sanoneen vaalikentillä. Tulokset kentältä kertovat jo nyt, että näin on myös käytännössä.
Satonen totesi, että alkoholilain kokonaisuudistus oli pitkä prosessi, jonka vetovastuu annettiin eduskuntaryhmälle. Kokoomuksen neuvottelijoina toimivat Sinuhe Wallinheimo ja Outi Mäkelä.
– Määrätietoisen työn johdosta päädyimme tasapainoiseen lopputulokseen, joka vie suomalaista alkoholikulttuuria eurooppalaiseen suuntaan.
Kokoomusryhmyrin mukaan puolueen kädenjälki näkyy myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa.
– Muistan, kun kokoomuslaiset kansanedustajat kävivät vuosia sitten Ruotsissa tutustumassa ruotsalaiseen malliin soten valinnanvapaudesta. Silloin ei ollut näköpiirissä, että valinnanvapaus voisi toteutua Suomessa, sillä erityisesti vasemmistolaiset puolueet ovat vastustaneet sitä jyrkästi. Nyt kuitenkin koko sote-järjestelmämme mullistuu valinnanvapauden suuntaan. Ihmiset saavat valita itse palvelunsa ja kilpailu kannustaa tuottajia laadukkaampaan palveluun.
Hän totesi myös, että suurin osa koulutukseen kohdistuvista säästöistä on toteutettu ja pääsemme keskittymään täysipainoisesti koulutuksen kehittämiseen.
– Kokoomuslaisten johdolla onkin käynnistetty uudistukset käytännössä koko koulutusjärjestelmää koskien. Varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa kehitetään, perusopetus viedään digiaikaan, kouluihin tuodaan tunti liikuntaa päivässä, ammatillisen koulutuksen reformi etenee, lukioita kehitetään kokeilujen kautta sekä korkeakouluja rakenteellisesti, vahvuuksia vahvistaen, Satonen luetteli.
On katsottava tulevaisuuteen
Satonen myönsi, että hallituksen ensimmäinen vuosi on ollut raskas, mutta tärkeä ja tarpeellinen.
– Isossa kuvassa olemme edenneet hyvin oppikirjamaisesti. Suuret säästöpäätökset on tehty etupainotteisesti ja johdonmukaisesti. Talouden iso kuva on pidettävä mielessä. Velkaantuminen on taitettava, me emme voi kasvattaa tulevien sukupolvien taakkaa, hän sanoi.
Säästöpäätösten jälkeen voidaan Satosen mukaan katsoa pidemmälle, tulevaisuuteen. Konkreettisimpana asiana silmissä on hallituksen työllisyystavoite 72 prosenttia.
– Kilpailukykysopimus ratkaisi kolmanneksen hallituksen työllisyystavoitteesta, mutta lisää tarvitaan. Kokoomus ottaa tavoitteen vakavasti, ja siksi eduskuntaryhmä onkin aloittanut rinnakkaisen valmistelun työllisyystavoitteen saavuttamiseksi. Kansanedustaja Kai Mykkäsen johdolla on käynnistetty valmistelu keinoista, jotka kokoomus ottaisi käyttöön työllisyystilanteen korjaamiseksi. Ohjelma julkaistaan Suomi Areenalla heinäkuussa, Satonen kertoi.
