Politiikan tutkija Markku Jokisipilä luonnehtii kokoomuksen tilannetta Helsingissä Ylen tuoreimman kannatusmittauksen valossa ”torjuntavoitoksi”.
– Tässähän on ollut pelkoja, mitä tapahtuu kun (Jan) Vapaavuori lähtee ja valtakunnan politiikassakin on ollut kaikenlaista, mikä ei puolueen kannalta ole mennyt parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Jokisipilä Turun yliopistosta.
Ylen mittauksessa kokoomus oli Helsingissä johdossa 25 prosentin kannatuksella, kun vihreitä kannatti 21 prosenttia ja kolmantena olevaa SDP:tä 15 prosenttia. Mittausta varten haastateltiin noin tuhat ihmistä ja se toteutettiin internet-paneelina 26.-28.4.2021. Virhemarginaali on noin 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Jokisipilä viittaa valtakunnan politiikan tapahtumilla muun muassa kokoomuksen päätökseen äänestää tyhjää EU:n elvytyspaketissa, mikä ajoittui keskelle Ylen kannatusmittauksen ajanjaksoa. Sittemmin kokoomus pyörsi päätöksen ja antoi edustajilleen vapaat kädet.
– Näyttää siltä, että kokoomukselle tyypillinen loppukiri – mikä on usein onnistunut niin kunta- kuin eduskuntavaaleissakin – olisi nyt kuitenkin tapahtumassa. Riski tyhjän äänestämisessä oli, että se hyydyttää loppukirin ja käy kuten eduskuntavaalien 2019 alla, jolloin (Petteri) Orpon puheet siitä, että ihminen ei ole desimaali, veivät loppumetreillä ääniä, muistuttaa Jokisipilä viitaten tuolloin ryöpsähtäneeseen vanhuskeskusteluun.
Jokisipilä muistuttaa myös, ettei kokoomuksen tilanne ollut helppo, mitä tulee Kirsi Pihan luopumiseen yllättäen pormestariehdokkuudesta. Tässä yhteydessä käytiin kipakkaakin keskustelua puolueen linjasta, miten liberaali kokoomus on ja ”saako arvokonservatiivi siipi mellastaa siellä liikaa”.
– Nyt tuntuu siltä, että se luoti on väistetty ja (Juhana) Vartiaisen valinta pormestariehdokkaaksi oli onnistunut, katsoo Jokisipilä viitaten samassa yhteydessä julkistettuun Ylen Taloustutkimuksella teettämään pormestarikyselyyn. Sen mukaan Vartiaista piti pormestarisuosikkinaan 19 prosenttia vastanneista, kun kakkosena olevan vihreiden Anni Sinnemäen osuus oli 18,7 prosenttia. Kolmantena oli SDP:n Nasima Razmyar 14,5 prosentin kannatusosuudella.
Vartiaisen suosiota Jokisipilä pitää ”kovana temppuna” ottaen huomioon Sinnemäen etulyöntiaseman apulaispormestarina. Kokoomuksen kannatusta hän luonnehtii niin ikään ”huippusuoritukseksi” Helsingissä.
– Tällä tapahtumahistorialla, mitä tässä on takana – pormestariehdokkaan vaihtuminen ja EU:n elvytyspakettiin liittyneet hankaluudet – olisin ollut tosi hämmästynyt, jos kokoomuksen kannatus olisi ollut vieläkin korkeammalla mitä nyt. Kyselyn tulos edustaa kokoomukselta huippusuoritusta.
Mitä torjuntavoiton tai huippusuorituksen taustalla on?
Jokisipilän on vaikea nimetä mitään yksittäisiä onnistumisia. Sama koskee ehkä vieläkin enemmän kuitenkin kokoomuksen pääkilpailijaa vihreitä. Jokisipilä palauttaa mieliin edelliset kuntavaalit, joissa vihreät teki vahvan kampanjan ja vahvisti asemiaan selkeästi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Vihreät nousi ykköspuolueeksi Jyväskylässä ja teki kovan nousun myös esimerkiksi Turussa ja Tampereella.
– Nyt sellaista samaa nostetta tai positiivista pöhinää ei näyttäisi olevan vihreiden ympärillä kuin neljä vuotta sitten. Hallitusasema rasittaa liikaa, tulkitsee Jokisipilä.
Puoliväliriihen päätökset – etenkin turpeen lisätuki sekä 35 miljoonan euron leikkaukset tutkimusrahoitukseen – ovat molemmat olleet vaikeita kysymyksiä vihreille ja heijastunevat kannatukseen.
[rev_slider slidertitle=”kuntavaalit-helsinki-02″ alias=”kuntavaalit-helsinki-02″]
Ilmastoasiat koronan varjoon
Taloustutkimus Oy:n tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen muistuttaa, että vielä vuosi sitten vihreät johti kokoomusta niukasti kuntavaaleja koskevissa mittauksissa. Vuodessa asetelma on kääntynyt toisin. Ylen vastikään teettämä mittaus on myös Taloustutkimuksen toteuttama.
– Ylipäänsä asiat, jotka ovat olleet vihreille perinteisesti tärkeitä – ilmastonmuutos, ympäristöasiat, vähemmistöjen oikeudet – eivät ole olleet samalla lailla tapetilla kuin silloin hyvinä aikoina vaan jääneet paljolti koronan ja monen muun varjoon. Ja onhan selvää, että vihreät on jäänyt hallituksessa täysin pääministeri (Sanna) Marinin (sd.) varjoon. Marin on ottanut johtavan punaviherpoliitikon aseman ja syönyt vihreiltä hapen, pohtii Rahkonen ja jatkaa:
– Ja tämä on pelkkää arvelua, mutta voisi kuvitella myös, että nimenomaan vihreiden kannattajia nämä koronarajoitukset ovat kurittaneet kaikkein pahiten. Rajoituksistahan ovat kärsineet palvelualojen työntekijät, Uudellamaalla asuvat nuoret ja ennen kaikkea naiset. Demareiden kannattajilla eläke juoksee, mutta vihreä nuori ei pääse töihin tai opiskelemaan ja voisi kuvitella, että etenkin nuoret ovat pikkasen alamaissa tämän koronasirkuksen jäljiltä.
Rahkonen huomauttaa, että vaikka kokoomus ja vihreät kilpailevat etenkin Helsingissä keskenään, molemmat ovat tulleet mittauksissa suunnilleen saman verran alas, jos verrataan edellisiin kuntavaaleihin.
– Nämä ajat eivät ole suosineet tällaisia moderneja, eurohenkisiä, kansainvälisiä, eteenpäin meneviä puolueita vaan tämä on ollut aika ummehtunut tämä korona-Suomi.
Turhautuminen ajaa osaltaan ihmisiä perussuomalaisiin, mutta myös kokoomuksen sisäiset jakolinjat:
– Kokoomuksen oikeampaa laitaa nakertaa jonkun verran perussuomalaisten nousu Helsingissä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomusta äänestäneistä ehkä kolmisen prosenttiyksikköä olisi valumassa perussuomalaisille. Kohtuullisen merkittävä osa, mutta silti kokoomus on säilyttämässä ykköspaikkansa Helsingissä, uskoo Rahkonen.
Kokoomuksen vuotosuunta PS, vihreiden SDP
Jokisipilä näkee niin ikään kokoomuksen kannatuslaskun selittyvän pääosin ihmisten siirtymisellä perussuomalaisten leiriin. Ylen mittauksessa perussuomalaiset on 12 kannatusosuudella Helsingissä vasta neljäntenä. Jos tulos realisoituu vaaleissa, puolue saa olla siihen kuitenkin ”todella tyytyväinen”, koska pääkaupungissa menestyminen on ollut perussuomalaisille perinteisesti vaikea paikka.
Vetoapua Helsinkiin haalitaan nyt puolueen puheenjohtajan Jussi Halla-ahon pormestariehdokkuudesta, vaikka käytännössä puolue ei kykene nousemaan siellä suurimmaksi ja kamppailemaan täten pormestarinpaikasta.
Ylen pormestarikyselyssä Halla-aho oli vasta neljäntenä rinta rinnan vasemmistoliiton Paavo Arhinmäen kanssa. Molempia kannatti pormestariksi 7,2 prosenttia kyselyyn vastanneista.
– Halla-ahon kannatus pormestarina ei ole kovin ihmeellinen. Taustallahan tässä voi olla sellainenkin ajatus, että ne, jotka kannattavat perussuomalaisia Helsingissä (12 prosenttia), haluavat nähdä Halla-ahon jatkossa puolueen johdossa eivätkä hyppäävän varsinkaan apulaispormestariksi muttei myöskään pormestariksi Helsingissä, vaikka tämä ei ole edes realistinen vaihtoehto, pohtii Jokisipilä.
Entä mihin vihreät vuotaa Helsingissä?
– Varmasti tyypillisin suunta on tällä hetkellä SDP. Näkisin tässä toistuvan saman kuin valtakunnan politiikassakin, jossa hallitusryhmät näyttävät olevat eriasteisissa vaikeuksissa paitsi demarit Marinin johdolla. Helsinki ei ole demareillekaan kuitenkaan mikään helppo paikka eikä heillä ole siellä selkeää keulakuvahahmoa, huomauttaa Jokisipilä.
Jokisipilä arvioi vihreiden ja SDP:n pormestariehdokkaiden Sinnemäen ja Razmyarin pormestariprofiilien syövän myös jossain määrin toisiaan.
Entä jos Kirsi Piha olisi edelleen kokoomuksen pormestariehdokas, miten se vaikuttaisi kokoomuksen kannatukseen Helsingissä?
– Se onkin hyvä kysymys, koska varmasti Pihalle ja monelle muullekin kokoomuksessa tuli tämän episodin seurauksen yllätyksenä, miten myös Wille Rydmanin edustamalle arvokonservatiiviselle laidalle on huomattavaa kannatusta Helsingissä, toteaa Jokisipilä viitaten Rydmanin saamaan tukeen Helsingin piirin äänestyksessä, vaikka Piha sen voittikin.
Jos Vartiaisen sijaan Piha kamppailisi edelleen Helsingin pormestariehdokkuudesta, Jokisipilän mielestä herää kysymys, ”mitä sellaista lisäarvoa Piha olisi tuonut siihen, mitä Sinnemäki ei edusta jo valmiiksi”?
– Siinä olisi ollut kokoomuksella sellainen ehdokas, joka olisi ollut aika liki vihreiden kärkiehdokasta ja erojen tekeminen olisi ollut ehkä vaikeampaa, mitä Vartiainen esimerkiksi nyt talouspoliittisissa kysymyksissä pystyy tekemään.
Rahkonen näkee asian toisin:
– Uskallan täräyttää, että Kirsi Piha olisi ollut kokoomukselle parempi pormestariehdokas, koska hän olisi pystynyt viemään enemmän ääniä myös vihreiltä. Pahin kilpailija kokoomukselle Helsingissä on juuri vihreät ja Piha olisi pystynyt kampittamaan Sinnemäkeä paremmin kuin Vartiainen ja haalimaan kannatusta laajemmalta.
– Puolueena kokoomus johtaa vihreitä selkeämmin kuin pormestarikyselyssä, jossa kokoomus taas vähän alisuoriutuu, Rahkonen huomauttaa.
Taloustutkimuksen Ylelle tekemän pormestarikyselyn tausta-aineistosta selviää, että Vartiaisen kannatus painottuu vahvasti miehiin, suurituloisiin, ydinkeskustassa asuviin ja 65 vuotta täyttäneisiin. Sinnemäen ja vihreiden kannatus painottuu taas alle 35-vuotiaisiin, naisiin ja ulompaan kantakaupunkiin.
– Helsingissä kokoomuksen ja vihreiden kannattajaprofiilit ovat aika pitkälti toisilleen lähes peilikuvat, näkee Rahkonen.
Entä jos kannattajaprofiilit ovat näin vahvat, olisiko (Pihan ehdokkuus) voinut toisaalta viedä miehiä enenevässä määrin Halla-ahon kannattajiksi?
– Kyllä se vaara olisi ollut olemassa, myöntää Rahkonen.
[rev_slider slidertitle=”kuntavaalit-helsinki-03″ alias=”kuntavaalit-helsinki-03″]
”Uskallan veikata kokoomusta ykköseksi”
Miten kuntavaaleissa Helsingissä sitten käy? Miten käy kokoomuksen ja vihreiden välisen mittelön?
– En lähde mitään veikkaamaan. Äänestäjän kannalta on hyvä, kun erot ovat noin pienet. Kampanjoiden loppuvaiheiseen jää panostettavaa ja ehdokkaat joutuvat ihan tosissaan juoksemaan ja tekemään töitä vakuuttaakseen äänestäjät, summaa Jokisipilä.
– Ainut mikä voisi kokoomukselta tällä hetkellä viedä ykköspaikan, on vihreät. Aika paljon pitäisi loppumetreillä tapahtua, että he kykenisivät tuon neljän prosenttiyksikön eron kuromana umpeen kun ei heilläkään näyttäisi olevan mitään ässää hihassaan. Uskallan veikata, että kokoomus tulee ykköseksi. Luultavasti koko maassa, mutta Helsingissä aivan erityisesti, näkee Rahkonen.
Mitä tulee päivänpoliittisiin tapahtumiin ja asiakysymyksiin vaalien loppumetreillä, Rahkonen epäilee niiden vaikutuksia suhteessa identiteettipolitiikkaan ja ideologisiin mielleyhtymiin, joita hän pitää tässä ajassa merkittävämpinä.
– Väittäisin, ettei kokoomuksen euromyönteisyydestä ole kuitenkaan jäänyt epäselvyyttä äänestäjille. Uskon kokoomuksen olevan äänestäjien silmissä johtava europuolue edelleen ja äänestäjien ymmärtävän samalla, että puolueen sisälle mahtuu erilaisia näkemyksiä ja niitä suvaitaan, pohtii Rahkonen viitaten kokoomuksen tempoiluun EU:n elvytyspakettiin liittyen.