Kuntavaaliehdokkaat ovat korkeammin koulutettuja kuin äänioikeutetut ja heistä on myös suurempi osa työelämässä, ilmenee Tilastokeskuksen ehdokkaiden tausta-analyysistä.
Tämä selittää osaksi sen, että ehdokkaiden tulotaso on korkeampi kuin äänioikeutettujen. Äänioikeutettujen käytettävissä olevien rahatulojen mediaani oli 22[nbsp]300 euroa ja ehdokkaiden 28[nbsp]400 euroa vuonna 2019.
Kokoomuksella on suurituloisimmat ehdokkaat. Kokoomuksen ehdokkaiden mediaanitulot ovat 33[nbsp]900 euroa, RKP:n ehdokkaiden 31[nbsp]500 euroa ja keskustan 30[nbsp]000 euroa.
Vasemmistoliiton ehdokkaat ovat 25[nbsp]100 euron tulotasollaan lähimpänä äänioikeutettuja. Kokoomuksen ehdokkailla on käytettävissään vuodessa yli 11[nbsp]000 euroa enemmän kuin äänioikeutetuilla.
Vihreistä yli 60 prosentilla korkeakoulututkinto
Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat selvästi äänioikeutetuista. Ehdokkaista lähes 90 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen tutkinto, kun taas äänioikeutetuista perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut 76 prosenttia.
Ero selittyy pitkälti äänioikeutettujen ja ehdokkaiden erilaisella ikärakenteella. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia.
Korkein koulutustaso on vihreiden ehdokkailla. Heistä yli 60 prosenttia on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun äänioikeutetuista korkeakoulututkinto 24 prosentilla.
Ero ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenteessa heijastuu myös eroavaisuuksiin työmarkkina-asemassa. Ehdokkaista työllisiä on 70 prosenttia, äänioikeutetuista hieman yli puolet. Eläkkeellä on 31 prosenttia äänioikeutetuista, ehdokkaista 18 prosenttia.
Liike nytin listoilla eniten yrittäjiä
Ehdokkaissa on enemmän yrittäjiä kuin äänioikeutetuissa. Yrittäjien osuus työllisistä ehdokkaista on 17,5 prosenttia ja äänioikeutetuista kymmenen prosenttia. Eniten yrittäjiä on liike nytin listoilla (27,8 %) ja toiseksi eniten keskustan listoilla (26,9). Keskustan yrittäjäehdokkaista yli puolet on maa- ja metsätalousyrittäjiä. Myös kokoomuksen ehdokkaista yrittäjiä on noin neljännes.
Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja. Työllisistä ehdokkaista vajaa kolmannes on julkisen sektorin palkansaajia, kun työllisistä äänioikeutetuista osuus on 27 prosenttia. Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa, yli 50[nbsp]000 asukkaan kunnissa.
Äänioikeutettuihin verrattuna ulkomaalaistaustaiset ovat aliedustettuina ehdokkaissa. Henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on äänioikeutetuista noin seitsemän prosenttia ja ehdokkaista 2,7 prosenttia. Eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä (5,6 %) ja vähiten perussuomalaisilla (1,5 %).
Kuntavaaleihin asetettiin nyt 35[nbsp]627 ehdokasta, mikä on 2[nbsp]009 ehdokasta enemmän kuin vuonna 2017. Keskusta ja SDP menettivät eniten ehdokkaitaan edelliskertaan verrattuna. Keskustalla on ehdokkaita 590 ja SDP:llä 512 vähemmän kuin vuoden 2017 vaaleissa. Eniten ehdokasmääräänsä kasvatti perussuomalaiset, peräti 2[nbsp]122 ehdokkaalla eli 55 prosenttia.