Koivun tuohi sisältää kuivapainostaan noin kolmanneksen verran betuliinia, joka tähän asti on yleensä poltettu muun kuoren mukana. Betuliinilla on kuitenkin paljon käyttömahdollisuuksia, joiden lista pitenee tutkimusten edetessä.
Betuliinia käytetään nykyisin lähinnä kosmetiikkateollisuudessa, mutta viime aikoina betuliinin bakteereja torjuvat vaikutukset ovat myös herättäneet kiinnostusta lääkeaineena.
– Useiden pieneliöiden ja virusten kasvava lääkeresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Tarve kehittää uusia lääkeaineita niitä vastaan kasvaa koko ajan, toteaa betuliinia väitöskirjassaan tutkinut Sami Alakurtti.
Hän tutki betuliinin antimikrobisia vaikutuksia tarkemmin syntetisoimalla erilaisia betuliinipohjaisia yhdisteitä. Yhdisteiden tehokkuutta testattiin soluviljelmissä alfaviruksia, Leishmania-suvun alkueläimiä ja keuhkoklamydiabakteeria vastaan.
Monet tutkitut betuliinijohdannaiset estivät alfavirusten ja keuhkoklamydiaa aiheuttavan Chlamydia pneumoniae -bakteerin kasvua vielä siinäkin vaiheessa, kun aineen pitoisuus läheni sadastuhannesosia. Tehokkain johdannainen tappoi puolet keuhkoklamydiabakteereista tätäkin huomattavasti laimeammassa liuoksessa.
– Keuhkoklamydiassa, samoin kuin alfaviruksella, betuliinirunkoiset aineet edustavat täysin uutta yhdisteryhmää. Tällä hetkellä markkinoille tulevat uudet antibiootit ovat usein perusrakenteeltaan vanhojen kaltaisia ja niille bakteerit kehittävät resistenssin hyvinkin nopeasti. Uuden potentiaalisen yhdisteryhmän löytyminen voisi olla ratkaisu tähän ongelmaan, Alakurtti kertoo.
DI Sami Alakurtin väitöskirja Synthesis of betulin derivatives against intracellular pathogens tarkastetaan 6. syyskuuta Helsingin yliopistossa.