Kansainvälisestä ja kansallisesta vastustuksesta huolimatta Yulin kaupungissa valmistaudutaan jälleen koiransyöntifestivaaleihin. Pääosa koirista tulee Yuliniin noin 1 600 kilometrin päästä Keski- ja Pohjois-Kiinasta. Monet ovat perille päästyään aliravittuja ja kuolevat pian tauteihin tai myrkytykseen. Monet ovat jo valmiiksi kuolleita. Koiria myös varastetaan omistajiltaan.
Kiinan elintarvikelainsäädäntö kieltää sairaiden tai kuolleiden eläinten käsittelyn, myynnin ja tarjoilun. Yulinin viranomaiset eivät lakia kuitenkaan noudata.
Festivaalin aikana koiria hakataan kuoliaaksi avoimesti markkinapaikoilla ja kaduilla, jotka täyttyvät eläinten teurastusäänistä ja kauhunhuudoista.
Rokottamattomat ja sairaat koirat levittävät ihmisiin myös rabiesta. Yunin kaupungissa todetaankin vuosittain eniten rabiestartuntoja ja siitä johtuvia kuolintapauksia Kiinassa.
CNN:n Kiinan politiikan erikoisasiatuntija Peter Lin mukaan Yunin festivaalia pidetään virheellisesti vanhana kiinalaisena kansanperinteenä. Festivaali on hänen mukaansa käynnistetty vasta vuonna 2009 kesäpäivän seisauksen juhlaksi.
Kiinassa on tosin syöty koiria noin 200-luvulla jKr, mutta jo Sui-Tang dynastian (581–907 jKr) aikana koiransyöntiä alettiin pitää säädyttömänä tapana.
Peter Lin mukaan asenteet koiran syöntiä kohtaan ovat muuttumassa Kiinassa. Kiinassa on arviolta noin 130 miljoonaa koiraa, joista 27 miljoonaa elää kaupungeissa lemmikkeinä. Uuden sukupolven kiinalaiset näkevät koirat ja kissat tuntevina ja ajattelevina yksilöinä.
Li näkee todisteena uudesta ajasta muun muassa sen, että Guangzhoun kaupungissa, joka on myös tunnettu koirien ja kissojen syömisen keskuksena, suljettiin äsken paikallisten viranomaisten mukaan koiranliharavintola, joka oli ollut toiminnassa 51 vuotta. Pekingin lähiöissä teurastettiin vielä kymmmenen vuotta sitten koiria, mutta nyt tapa on käytännössä loppunut. Vuonna 2011 Jinghuanin koiransyöntifestivaalit lopetettiin yleisen mielipiteen vuoksi.