Kansanedustaja Harri Jaskari oli kollegansa Eero Suutarin kanssa kokoomuksen edustaja valtakunnallisessa yritystukiryhmässä. Jaskari kertoo viikkokirjeessään ryhmän työskentelystä otsikolla Yritystukien monimutkainen sielunelämä.
– Tällä viikolla maanlaajuista kuuluisuutta saanut yritystukityöryhmä luovutti ministeri (Mika) Lintilälle loppuraporttinsa. Mediassa ovat levinneet termit fiasko ja lässähdys, kun on kuvailtu työryhmän työtä. Ryhmää sisältä päin katsoessa voin sanoa, että yrittämisen puutetta ei ainakaan ollut, Harri Jaskari toteaa.
Hänen mukaansa on erittäin valitettavaa, ettei työryhmä pystynyt löytämään yhteistä säveltä yritystukien uudistamisesta.
– Työmme ei kuitenkaan ollut turhaa. Saimme yhdessä määriteltyä hyvien yritystukien kriteerit. Toiseksi yritystukia ryhtyy arvioimaan puolueeton tieteellinen arviointielin.
Jaskari sanoo arvostelleensa sitä, miksi hyvien yritystukien kriteereitä ei pystytty heti käyttämään.
– No vastauksena on tietysti se, että menettäjät huutavat aina kovempaa. Jos satut kansanedustajana asumaan maaseutuympäristössä – maatalouden tukiin ei saa koskea. Jos olet tehdaspaikkakunnalta, teollisuuden tukiin ei saa koskea.
Kansanedustaja toteaa yrittäneensä itse heittää aika radikaalejakin uudistusehdotuksia.
– Mitä jos ehdotetaan yhteisöveron alentamista 15 prosenttiin ja samanaikaisesti alennetaan yritystukia 1,2 miljardilla eurolla? Ehdotus ei saanut vastakaikua – lähinnä hämmentyneitä ilmeitä. Lopulta asia haudattiin ja sanottiin, että parempi käsitellä teema verotuksen tiekartta -työryhmässä.
Hälytyskellot soivat
Harri Jaskari tunnustaa vastustaneensa, kun osa ryhmästä olisi halunnut heikentää selvästi yrittämisen kannustimia. Pöydälle nostettiin hänen mukaansa listaamattomien yritysten osinkoverotuksen heikennykset, yrittäjävähennyksen poisto ja myös sukupolvenvaihdokset. Yrittäjäkansanedustajana hän sanoo pitäneensä esitystä pöyristyttävänä.
– Myös termi yritystuki ei todellakaan ole yksiselitteinen. Hyvä esimerkki tästä on energiaverotus. Mikäli Suomella on teollisuuden osalta 14-kertainen sähkön verotus verrattuna Ruotsiin, onko kilpailuhaittoja kaventava energiaveropalautus yritystuki?, Jaskari kysyy.
Työryhmässä ratkaisuksi esitettiin, että alennetaan energiavero Ruotsin tasolle ja luovutaan niin sanotuista yritystuista.
– Kannatin ajatusta. Kun ajatusta viriteltiin eteenpäin, ehtona oli, että maatalous olisi tullut uutena sektorina mukaan alempaan verokantaan. Tässä alkoivat jo hälytyskellot soimaan. Onko järkevää alentaa myös sellaisten toimialojen energiaveroja, jotka eivät ole suorassa kansainvälisessä kilpailussa? Kaikki kunnia sinänsä maataloudelle.
Harri Jaskari kirjoittaa kannattaneensa turveveron nostoa ja sen seurauksena energiapuun tuen alentamista eli niin sanottua kiikkulauta-mallia. Hänen mukaansa tämä törmäsi ennen kaikkea siihen, ettei ollut rohkeutta puuttua maatalouden fossiilisten polttoaineiden tukiin, vaikka kaikkien sektoreiden olisi syytä olla mukana samoissa yritystukitalkoissa.
– Laivojen ravintolahenkilökunnan miehistötuesta olisin luopunut kokonaan, koska ne ainoastaan vääristävät kilpailua. Ajatus tyrmättiin, Harri Jaskari kertoo.
– Summa summarum. Kokoomus olisi ollut yritystukiryhmässä alusta asti valmis aivan eri mittaluokan uudelleenkohdennuksiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja myös yrittäjyyden veronkevennyksiin, jos olisi löytynyt laajapohjainen ratkaisu. Samalla tunnustan, että myös meidän poliittisessa viitekentässä on paljon varovaisempia kannanottoja asiasta.