Kohdellaanko turvapaikanhakijoita kuin holokaustissa? ”Kohtuutonta”

Maahanmuuttoviraston tiedossa ei ole palautuskiellon rikkomuksia.

Maahanmuuttovirasto toteaa viranomaisten tekevän Suomessa päätöksiä lain ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

– UNHCR:n mukaan Suomen nykyinen turvapaikkaprosessi takaa yksilöllisen ja oikeudenmukaisen käsittelyn. Kielteiset päätökset käsitellään lähes aina myös riippumattomissa oikeusasteissa. Vertaukset holokaustiin ovat täysin kohtuuttomia, turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen maahanmuuttovirastosta toteaa Kirkko & Kaupunki -lehden vastineessaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Lehtinen vastaa Kirkko & Kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäen tästä löytyvään pääkirjoitukseen. Siinä Heinimäki viittasi holokaustiin ja kritisoi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kohtelua.

– Nämä historian kauheudet toistuvat Suomessakin vuonna 2019. Palautamme täältä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin turvattomille alueille, joissa heitä uhkaavat vaino, kidutus ja jopa kuolema, Heinimäki totesi.

Maahanmuuttoviraston Antti Lehtinen korostaa Suomen noudattavan palautuskieltoa.

Poimintoja videosisällöistämme

– Ketään ei pidä palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Maahanmuuttoviraston tiedossa ei ole palautuskiellon rikkomuksia, hän sanoo.

Lehtinen toteaa olevansa Heinimäen kanssa samaa mieltä siitä, että viranomaisten vastuulla on ihmisarvoisen elämän suojaaminen ja sen edellytysten turvaaminen. Turvapaikkaprosessi on Lehtisen mukaan olemassa, jotta vainon vaarassa olevat saavat suojelua.

– Turvapaikka voidaan myöntää, kun ihminen on vainon vaarassa kotimaassaan alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen takia, Antti Lehtinen kirjoittaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Hän muistuttaa, ettei uskonnon vaihtaminen ole automaattisesti peruste turvapaikalle. -Maahanmuuttovirasto käyttää ajantasaista maatietoa, jonka perusteella arvioidaan, kuinka todennäköisen riskin oikeudenloukkauksille uskonnon vaihtaminen aiheuttaa ihmiselle kotimaassa.

– Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan kastetodistus ja seurakunnan lausunto eivät voi ratkaista turvapaikka-asiaa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ohjeistaa, että kotimaasta lähdön jälkeinen kääntyminen on erityistilanne, jossa hakijalta odotetaan luotettavaa selvitystä siitä, että kääntyminen on aito eikä turvapaikan saamiseksi toteutettu.

Turvapaikkapuhuttelu ei ole uskonopillinen kuulustelu, mutta ihmisen pitäisi Antti Lehtisen mukaan pystyä kertomaan esimerkiksi siitä, millainen merkitys uskolla hänelle on tai miten usko näkyy hänen arjessaan. Päätöksiä tekevät hänen mukaansa pakolaisoikeuden asiantuntijat.

Mainos