Lännen Venäjälle asettamat pakotteet heijastuvat monin tavoin Venäjällä kauppaa harjoittaviin suomalaisyhtiöihin. Yritysten juristit joutuvat selvittelemään liiketoiminnallisia kytköksiä sanktioiden alaisiin venäläisyhtiöihin ja yksityishenkilöihin.
Sanktiot puhuttavat nyt kovasti suomalaista liike-elämää, kertoo ulkoministeriön pakotetiimin vetäjä, lainsäädäntösihteeri Aleksi Pursiainen.
– kyselyjä tulee erittäin runsaasti. Yrityksissä kaivataan asiasta yleistä tietoa ja tiedustellaan neuvoa niin sanottuihin rajatapauksiin, Kauppalehden haastattelema Pursiainen sanoo.
Pursiainen korostaa, etteivät EU-lainsäädäntö ja -ohjeistukset anna patenttivastausta kaikkiin kysymyksiin. Säädösteksteissä on toistaiseksi myös puutteita.
Yrityksiä kiinnostaa esimerkiksi se, voiko suomalaisyhtiö tai -pankki tehdä yhteistyötä sanktiolistalla olevan venäläisyhtiön tytäryhtiön kanssa.
– Kanssakäymisessä tytäryhtiön kanssa tulisi selvittää, päätyykö esimerkiksi omaisuuserä tyttären kautta kieltolistalla olevalle emolle. Jos tällainen epäilys on olemassa, tulisi yhteistyöstä pidättäytyä, Pursiainen neuvoo.
Tilanne voi olla skitsofreeninen myös suomalaisyhtiön Venäjällä toimivan tytäryhtiön suomalaiselle toimitusjohtajalle.
– Lähtökohtaisesti EU-maan kansalainen on velvollinen toimimaan EU:n ohjeistusten mukaan, mutta toisaalta hänen on noudatettava Venäjän lainsäädäntöä, Pursiainen toteaa.
Pursiainen muistuttaa, että jos yhtiö viittaa kintaalla pakotteisiin ja kehittää liiketoimintaansa sanktioiden kohteena olevien tahojen kanssa, se joutuu tekemisiin Suomen rikoslainsäädännön kanssa.
– Pahimmassa tapauksessa tuomiona on neljän vuoden vankeus toimitusjohtajalle ja mätkyt yritykselle.