Valtiovarainministeriön entinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki kuvailee Kauppalehdelle, että Suomea vaivaa kaksoisriski eli kansantalouden kuihtuminen ja julkisten menojen automaattinen kasvu.
Suomesta valuu tällä hetkellä rahaa ulos enemmän kuin tulee sisään.
– Kansantalouden tila on heikompi kuin muissa pohjoismaissa. Sitä osoittaa vaihtotaseen kehitys, Hetemäki sanoo KL:lle.
Vaihtotaso mittaa esimerkiksi ulkomaankaupan tulojen ja menojen erotusta. Vaihtotaseen heikko kehitys velkaannuttaa ja heikentää hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa.
– Meillä on liian pieni kansantalous julkisen sektorin velvoitteiden hoitamiseen, kun verrataan muihin Pohjoismaihin, Hetemäki sanoo.
Muut Pohjoismaat pystyvät hänen mukaansa varautumaan Suomea paremmin ”ikääntyvän hyvinvointivaltion” haasteisiin. Väestön ikääntymisen lisäksi sotatila Euroopassa luo menopuolelle kovia paineita. Rahaa joudutaan esimerkiksi käyttämään lisää puolustukseen ja huoltovarmuuteen, mutta tuloja on yhä vähemmän.
Hetemäen mukaan valtiovarainministeriön esittämä yhdeksän miljardin euron sopeutus kahden vaalikauden aikana on hyvä alaraja.
Tärkeää hänen mukaansa on myös sote-palveluiden tuottavuuden parantaminen. Sote on suurin menoerä.
– Rahoituksen nosto toteutuneiden kustannusten perusteella voi johtaa menoautomaattiin, Hetemäki varoittaa.
Työ ja työttömät pitää hänen mukaansa saada myös kohtaamaan nykyistä paremmin. Tässä kunnat ovat tärkeässä roolissa.
Hetemäki arvioi, että veronkiristyksiäkin tarvitaan ja -alennuksia tuloverojen puolella, mutta niiden osalta hän ei kiirehtisi.
Hetemäki sanoo, että hallitsematon velkakehitys on mahdollinen ilman toimia.
– Vastuullista on lähteä siitä, että julkisen velan nimelliskorko voi olla korkeampi kuin bkt:n nimellinen kasvu. Silloin riskit hallitsemattomasta velkakehityksestä ovat huomattavan vakavia, hän sanoo KL:lle.
