Kauppalehden mukaan Sixten Korkman uskoo yhä järjestöjen sopuun. Hänen mielestään on myös oikein, että hallitus asettaa sopimukselle reunaehdot, kuten tehtiin eläkeuudistuksenkin yhteydessä.
Korkman pitää SAK:n esitys kilpailukyvyn parantamiseksi aika hyvänä. Hänen mukaansa pitkäkestoista palkkamalttia tarvitaan, ja vientialojen palkkajohtajuus on askel oikeaan suuntaan. Tosin niiden vaikutusta vähentää se, että missään ei ole tällä hetkellä inflaatiota ja kaikkialla harjoitetaan palkkamalttia.
Korkmanin mielestä ei kuitenkaan riitä, että palkansaajat tyytyvät nollakorotuksiin vain vuonna 2017. Nollasopimuksia pitäisi jatkaa niin kauan, että työmarkkinatilanne on kääntynyt selvästi paremmaksi.
Myös paikallisen sopimisen kehittäminen on Korkmanin mielestä tärkeä hanke. hän muistuttaa, että Saksassa paikallisella joustavuudella on ollut suuri merkitys. Lisäksi Suomi on muista Pohjoismaista aika paljon jäljessä tässä asiassa.
Euromaana Suomi tarvitsisi Korkmanin mukaan paikallista sopimista enemmän kuin muut Pohjoismaat. Suomi on nyt ainoa Pohjoismaa, jossa valuuttakurssi ei jousta, mutta eivät myöskään palkat.
Paikallinen sopiminen ei Korkamanin mukaan ole mikään ’sesam aukene’, mutta pitemmällä tähtäimellä se voisi parantaa tuottavuutta ja alentaa rakenteellista työttömyyttä.
Hän arvelee, että paikallisen sopimisen avulla voisi jopa syntyä keskustelukulttuuria, jota työmarkkinat kaipaavat.