Kauppalehden valtiovarainministeriöstä saaman laskelman mukaan säästöjä syntyisi henkilöstökustannuksista varhaiskasvatuksessa ja kestävyysvajeen pienenemisessä, kun nuoret siirtyisivät aikaisemmin työelämään.
Valtiovarainministeriön mukaan laskelma ei ole ehdotus, eikä se varsinaisesti tähtää päätöksentekoon.
Ministeriö on arvioinut, että suorat kustannussäästöt syntyisivät siitä, että varhaiskasvatuksessa vietetystä ajasta jäisi yksi vuosi pois, esimerkiksi esiopetus ja sitä täydentävä päivähoito. Säästöä syntyisi henkilöstökustannuksista yhteensä 265–300 miljoonaa euroa, jos koulu loppuisi vuoden aiemmin.
Kestävyysvaje paranisi 400–800 miljoonaa euroa, kun nuoret siirtyisivät työelämään vuotta nuorempina koulutuksen aloittamisen ja valmistumisen kautta. Esimerkiksi aikaisemmin 16-vuotiaan työllisyysaste olisikin uudistuksen jälkeen 15-vuotiaan työllisyysaste. Jos ikäkohtaisia työllisyysasteita siirretään taaksepäin, työllisyysaste nousisi noin neljä prosenttiyksikköä 60,3 prosenttiin.
Suomessa oppivelvollisuus alkaa yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus lakkaa oppimäärän tultua suoritetuksi tai kymmenen vuotta oppivelvollisuuden alkamisen jälkeen eli sinä vuonna, kun nuori täyttää 17 vuotta.