Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Ne jättävät nopeasti jälkensä mieleen, itsetuntoon sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kiusaaminen on merkittävä syy lasten ja nuorten yksinäisyyteen sekä syrjäytymiseen. Nopea avun saaminen on aina tärkeää.
Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamiskokemukset ovat entisestään yleistyneet. Joka kymmenes oppilas kokee viikoittaista koulukiusaamista. Lapsen on usein vaikea kertoa kiusaamisesta ja väkivallasta. Kun lapsi puhuu kaltoin kohtelustaan aikuiselle, pitäisi sen aina johtaa viiveettä avun saamiseen. Ikävä kyllä usein tilanne jopa pahenee. Monet lapset jäävät yksin ilman apua. Iso epäkohta on se, että rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksesta neuvotellessamme sovimme uusista toimenpiteistä koulukiusaamisen ja väkivallan kitkemiseksi. Koulujen vastuuta kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja torjumisessa vahvistetaan. Aluehallintovirastoille säädetään oikeus puuttua koulun toimintaan, jos toimien arvioidaan olevan puutteellisia. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan vahvistetaan.
Koulujen, poliisin, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä kuntien yhteistyössä rakennettu myönteisiä tuloksia tuottanut Etelä-Karjalan malli otetaan käyttöön valtakunnallisesti. Mallissa selkeästi lainvastaiset teot siirretään poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Koulussa ilmenevät lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan ryhmään, jossa tekijät, uhrit, vanhemmat, poliisi osallistuvat keskusteluun.
Mallin keskiössä on ystävällismielinen järkipuhe, jonka avulla on onnistuttu vähentämään väkivaltaa ja kiusaamista kouluissa. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan. Ripeä puuttuminen sekä oikean ja väärän ymmärtäminen on olennaista.
Mobiililaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Lisäksi digilaitteiden lisääntynyt käyttö on johtanut lasten ja nuorten keskittymiskyvyn heikkenemiseen. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla on nopeasti vahvistettava. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavan toimen tehneet.
Mielenterveyshäiriöt ovat myös iso tekijä koulun arjessa. Siksi hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Kouluissa on tärkeintä turvata oppilaille ja opettajille työrauha sekä aikaa keskittyä oppimiseen ja opettamiseen. Kuluvalla eduskuntakaudella lisäämme perusopetukseen 200 miljoona euroa. Peruskoulua laitetaan kuntoon niin, että oppilaiden luku-, kirjoitus- ja laskutaidot vahvistuvat. Oppimisen tukea korjataan siten, että oppilas saa tarvitsemansa tuen.
Olisi viisasta, että kaikissa kouluissa tehtäisiin säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät näe.
Muutin alakoululaisena vanhemman työpaikan vaihdoksen takia uudelle paikkakunnalle, jossa murre oli eri kuin Helsingissä. Sain usein juosta koulumatkalla ja välitunnilla pakoon oppilaita, joiden mielestä eri tavalla puhuvat vieraspaikkakuntalaiset eivät olleet tervetulleita. En silloin osannut asiasta kertoa kenelläkään. Samoja kokemuksia on varmasti monella.
Vanhempien ja koulun yhteisestä vastuusta kasvatuksessa ja kiusaamisen vastustamisessa on syytä käynnistää yhteiskampanja. Oppilaat pitää ottaa vahvasti mukaan keskusteluun siitä, miten heidän mielestään kiusaamista ja väkivaltaa saadaan tehokkaimmin kitkettyä ja millaista apua he toivovat saavansa aikuisilta.
Tutkimusten mukaan päiväkodissa kiusaajia ja kiusattuja koskevat prosenttiluvut vastaavat suurelta osin koulussa tehtyjen tutkimusten tuloksia. Kiusaaminen on yleisintä perusopetuksen ensimmäisinä vuosina, joten sen ehkäisemisen tulee aloittaa jo varhaislapsuudessa kotona ja päiväkodeissa.
Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.
Aikuisten yhteinen vastuu on varjella lapsia ja nuoria.
Lämmintä joulumieltä ja turvallista uutta vuotta 2024 kaikille Verkkouutisten lukijoille.
