Kouluterveyskyselyn tuoreiden tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Mutta osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä.
Koulussa jaksamista tukevat arkirutiinit, kuten liikunta, ravinto ja uni, sekä kokemus siitä, että koulussa ei kiusata ja on muutenkin turvallinen olo, painottaa Kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta (THL).
– Kouluhyvinvointia vahvistava toimintakulttuuri ei synny itsestään. Se edellyttää selkeitä käytäntöjä, kuinka lasta tai nuorta tuetaan vaikeissa tilanteissa, ja se edellyttää oppilaan kuuntelemista hänet aidosti kohdaten, hän sanoo.
Kouluterveyskyselyn mukaan oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut Kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015 alkaen, erityisesti tytöillä. Viime keväänä perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin joka neljäs (25–29 %) koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi.
Tytöt (31–40 %) kokivat oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi poikia (16–20 %) merkittävästi yleisemmin.
– Koettu terveydentila on kansainvälisesti väestötutkimuksissa yleisesti käytetty terveydentilan indikaattori. Sen antama pitkän ajan informaatio on syytä ottaa huomioon opiskeluhuoltopalvelujen ja oppilaitosten toimintaa kehitettäessä, korostaa THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola.
Sairauspoissaolot lisääntyivät
Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi viime kevään kyselyssä. Vähintään kerran kuukaudessa sairauden vuoksi poissa koulusta kertoi olleensa useampi kuin joka kolmas 8. ja 9. luokan oppilaista (38 %), kun vuosina 2017 ja 2019 säännöllisiä sairauspoissaoloja ilmoitti vain joka neljäs (24–25 %).
Poissaolojen lisääntymistä saattaa selittää THL:n infektiotautien erikoislääkärin Tuula Hannila-Handelbergin mukaan koronaepidemian aikana opittu varovaisuus ja ohje jäädä kotiin lievienkin hengitystieinfektion oireiden vuoksi.
Monipaikkakipu, eli kivun tunteminen toistuvasti useassa eri kehon osassa, kertoo oppilaiden hyvinvoinnin haasteista ja vaikuttaa heidän koulutyöhönsä. Tutkimusten mukaan lasten monipaikkakipu on yleistynyt 1990-luvulta lähtien. Nyt sitä kysyttiin Kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa.
Monipaikkakipua koki lähes päivittäin 13 prosenttia perusopetuksen 8. ja 9. luokkien tytöistä ja pojista noin kuusi prosenttia. Perusopetuksen 4. ja 5. luokalla monipaikkakipua koki lähes päivittäin tytöistä 6 prosenttia ja pojista 4 prosenttia. Useimmiten kipua koettiin päässä, niskassa, hartioissa tai jaloissa.
– Olen yllättynyt ja huolestunut monipaikkakivun yleisyydestä suomalaisilla koululaisilla. Aiempien tutkimusten mukaan nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä. On tärkeää tunnistaa lapsi tai nuori, jolla kivut haittaavat koulunkäyntiä, ja ohjata heidät ajoissa palvelujen piiriin, sanoo osastonylilääkäri Minna Ståhl HUS:n Uuden lastensairaalan Kansallisen lasten ja nuorten kivunhoidon ja tutkimuksen osaamiskeskuksesta.
Ahdistuneisuus ei ole vähentynyt
Edellisessä Kouluterveyskyselyssä 2021 havaittu ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei valitettavasti vähentynyt viime kevään kyselyssä.
Viime keväänä noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Samanikäisistä pojista ahdistuneisuutta koki vuosina 2019–2023 alle kymmenen prosenttia.
– Näin yleinen oireilu, erityisesti tytöillä, on huolen aihe ja vaatii tarkkaa tilanteen seuraamista. Kohtalainen tai sitä vaikeampi ahdistuneisuus heikentää elämänlaatua ja hankaloittaa usein myös opiskelua, sanoo tutkimuspäällikkö Olli Kiviruusu THL:sta.
Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä yleistä
Viikoittaista kiusaamista muiden oppilaiden taholta oli kokenut hieman alle joka kymmenes perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 9 %) sekä 8. ja 9. luokan oppilaista (pojat 8 % ja tytöt 7 %).
Lukiolaisista 1–2 prosenttia on kokenut kiusaamista viikoittain ja ammattiin opiskelevista neljä prosenttia. Vähintään kerran viikossa kiusaamista kokeneiden määrä on alkanut kasvaa.
Opettajan taholta kiusaamista on lukuvuoden aikana kokenut kuusi perusopetuksen 4. ja 5. luokkien, 14 prosenttia 8. ja 9. luokkien oppilaista sekä kuusi prosenttia lukion ja kahdeksan prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista. Muun koulun aikuisen taholta kiusaamista oli koettu tätä harvemmin.
Häiritsevää seksuaalista ahdistelua ja ehdottelua oli kokenut lähes puolet (45 %) 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä, pojista 12 prosenttia. Fyysisen uhan kokemukset olivat yleisimpiä 8. ja 9. luokan pojilla (21 %).
Kouluterveyskyselyyn vastasi lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (83 %), noin 91 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (73 %), noin 45000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (alustava arvio noin 70 %) sekä reilut 21 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa (alustava arvio noin 30 %).
