Selvityksen teki maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Eläinten hyvinvointikeskus.
Selvityksen mukaan rekisterin luomisessa ja ylläpidossa voitaisiin hyödyntää jo olemassa olevia järjestelmiä. Rekisterin pystyttämisestä ja ylläpidosta aiheutuisi kustannuksia ja merkintä- ja rekisteröintivelvoitteen valvonta vaatisi myös viranomaisresursseja.
– Merkintä- ja rekisteröintivelvoite parantaisi etenkin kissojen asemaa. Se saattaisi antaa myös epäsuorasti keinoja puuttua koirien laittomiin tuonteihin ja pentutehtailuun, selvityksessä sanotaan.
Kissojen ja koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti tarkoittaa sitä, että jokaisella eläimellä on tunnistusmerkintä, jonka tiedot on yhdessä omistajatietojen kanssa kirjattu rekisteriin. Näin esimerkiksi löytöeläimen omistajan tiedot löytyvät rekisteristä, ja eläin pääsee nopeasti takaisin kotiin.
Koirien tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä on jo säädetty kattavasti useissa Euroopan maissa. Koirien tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin avulla muun muassa kontrolloidaan koirien kantamaa rabiesta, pyritään puuttumaan löytöeläinongelmaan ja ehkäistään laitonta eläinten tuontia. Kissojen rekisteröinnistä on säädetty harvemmin. Kattavia selvityksiä siitä, kuinka rekisteröintivaatimus on vaikuttanut, ei ole tehty.
Tunnistusmerkintänä käytetään yleisimmin eläimen nahan alle asetettavaa mikrosirua.
Kissoille merkintä- ja rekisteröintijärjestelmä olisi tarpeellisempi kuin koirille. Kissoja tulee löytöeläinhoitoloihin vuositasolla noin 10 000, ja vain pieni osa niistä palautuu takaisin omistajilleen. Koirat on jo melko kattavasti rekisteröity vapaaehtoisiin rekistereihin.