Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja, kirurgi Ville Väyrynen muistuttaa että terveydenhuollon ongelmat eivät parane lääkäreiden koulutusmääriä lisäämällä. Sen sijaan keskustelua tulisi käydä opiskelijoiden sisäänottokriteereistä ja lääkärikoulutuksen laadusta.
– Viime vuosina sisäänpääsykriteereitä on muokattu huomattavasti. Omana aikanani kaikki opiskelupaikasta haaveilevat osallistuivat valintakokeeseen, kirjoittaa Väyrynen blogitekstissään.
Nykyään suuri osa opiskelijoista pääsee lääkärikoulutukseen ylioppilastodistuksen määrittämien pisteiden avulla. Pääsykoemateriaali koostuu lukion oppimääristä kemiaa, fysiikkaa ja biologiaa, kun aiemmin hakijan piti lukea pääsykokeisiin oma erillinen kirja. Väyrysen mukaan tässä pystyi jo testaamaan hakijan motivaatiota.
Nykyinen järjestelmä on Väyrysen mukaan ongelmallinen.
Soveltuvuuskokeita ei järjestetä
Keskeinen ongelma on se, että nuoren tulisi hahmotella oma tulevaisuutensa jo 16-vuotiaana, kun lukiossa opiskeltavia aineita valitaan. Esimerkiksi pitkän matematiikan opinnoilla on Väyrysen mukaan merkitystään suurempi painoarvo.
– Lähtöpisteiden ja lukion oppimäärän painottaminen tuo myös suuren ongelman myöhäisheränneille, kuten vaikkapa urheilijoille. Itseni luen tuohon kategoriaan, Väyrynen kirjoittaa.
– Jos puhdasta pääsykokeisiin ja vahvasti erilliseen pääsykoekirjaan pohjaavaa tietä ei olisi ollut kuljettavissa, olisi lääkärin ura jäänyt osaltani haaveeksi, hän jatkaa.
Väyrynen nostaa ongelmaksi myös sen, ettei lääkäriksi haluaville järjestetä minkäänlaisia soveltuvuuskokeita.
– Epävarmuuden sietokyky, päätöksentekokyky, sosiaaliset taidot ja vaikkapa ihmistuntemus ovat ominaisuuksia, jotka vievät uralla eteenpäin huomattavasti varmemmin, kuin derivointi tai ainekirjoitus, Väyrynen kuvailee.
Nopeuden sijaan tulisi panostaa laatuun
Väyrysen mukaan yksi ratkaisu lääkäripulaan voisi olla se, että koulutukseen valittaisiin motivoituneimmat ja parhaiten alalle soveltuvat yksilöt.
– Nykyisillä sisäänottokriteereillä riskeeraamme tarpeettomasti tulevien ammattilaisten laadun tilanteessa, jossa valitetaan pulaa osaajista. Lääkärin työ tulee olemaan jatkossakin vastuullista, päivystyksellistä, täynnä epävarmoin perustein tehtyjä päätöksiä, onnettomia lopputuloksia, äärettömän haastavia ihmiskohtaamisia, ympäröivän yhteiskunnan vaatimustason kasvua ja ainakin ajoittain hyvin vahvaa työsidonnaisuutta, Väyrynen kirjoittaa.
– Lukiokoulutus on suunniteltu antamaan tietyt valmiudet jatko-opiskeluihin, mutta ei valikoimaan lupaavimpia lääkärintaimia jatko-opiskeluiden pariin. Se työ on tehtävä huomattavasti perusteellisemmin, hän jatkaa.
Väyrysen mukaan ei ole tärkeintä, että lääkäriksi pääsisi opiskelemaan nopeasti suoraan lukiosta.
– Vaikuttavuus ja laatu vaativat muutakin kuin hätiköintiä, hän kokoaa.