Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmä on toistaiseksi kestänyt hyvin koronavirustilanteen tuoman lisäpaineen, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila. Hän oli tiistauina eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana ajankohtaisesta koronavirustilanteesta.
Varhilan mukaan tehohoitokapasiteetin riittävyyden sijaan tällä hetkellä huolestuttavaa on pikemminkin se, miten sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme vastaa muuhun kuin koronaviruksesta johtuvaan palvelutarpeeseen.
– Erityisesti meidän pitää kiinnittää huomiota vaikeimmassa olevien ihmisten tilanteeseen, hän sanoo.
Huolen taustalla on tieto siitä, että sekä perus- että erikoissairaanhoidossa vastaanottokäynnit ovat pandemian aikana selvästi vähentyneet. Tilanne vaihtelee eri puolilla Suomea.
– Noin puolet käyntien vähenemisestä johtuu siitä, että kiireettömiä aikoja on peruttu sekä perus- että erikoissairaanhoidossa. Toisen puolen selittää se, että potilaat ovat itse peruneet saamiaan aikoja. Myös kutsuja esimerkiksi syöpäseulontoihin on peruttu, Varhila kertoo.
– Kun vastaanottokäynnit vähenevät, monen pitkäaikaissairauden, kuten sydäntautien ja diabeteksen, seuranta ja hoito laiminlyödään. Siten hoidon aloittaminen voi viivästyä, sairaus voi pahentua ja hoidon ennuste huonontua. Aikojen peruminen lisää myös erikoissairaanhoidossa kiireettömien leikkausten hoitojonoja syksyllä, Varhila muistuttaa.
Hän toteaa, että vaikka elämme poikkeusoloissa ja koronavirustilanne pelottaa ihmisiä, on tärkeää pitää kiinni kaikkien muidenkin sairauksien ennaltaehkäisystä ja hyvästä hoidosta. Pitkäaikaissairauksista kärsivien on päästävä hoitoon.
– Kannustan kaikkia pitämään kiinni varatusta vastaanottoajasta, Varhila kehottaa.