Kokoomuksen helsinkiläisen pormestariehdokkaan Kirsi Pihan mielestä kaupunkia ei pidä johtaa niin kuin yritystä.
– Moderni johtaminen on palvelevaa vuorovaikutusta. Johtaminen ei ole enää yhden ihmisen hommaa, Kirsi Piha kirjoittaa blogissaan.
Helsingin kaupunki on lähes 38[nbsp]000 ihmisen työnantaja, jolla on töissä eri alojen ammattilaisia ja asiantuntijoita neljällä toimialalla ja keskushallinnossa.
– Kapea tapa nähdä johtaminen keskittyy siihen, kuinka pormestari johtaa ja silloin puhutaan helposti politiikan kähinöistä. Laaja-alaisemmin kaupungin johtamiseen kuuluu kuitenkin koko organisaatio, sen kulttuuri ja sen johtamisen periaatteet. Kaupungin johtaja johtaa ajatuksia, ihmisiä, asioita ja päätöksentekoa, Piha näkee.
Hänen mukaansa jatkuvan ja nopean muutoksen maailmassa johtamisen suurin haaste ei ole strategioissa ja rakenteissa vaan siinä, millainen organisaation kulttuuri on, kuinka ihmiset arjessa toimivat ja käyttäytyvät.
– Viimeistään korona on laittanut myös kaupungin organisaation ja sen kulttuurin koville. Kuinka hyvin organisaatio pystyy ajattelemaan yhdessä, ennakoimaan, muuttamaan painopisteitä oikeaan suuntaan ja kommunikoimaan ihmisille, niin työntekijöilleen kuin kaupunkilaisille, näitä muutoksia?
Peruskoulun oltava maailman paras myös työntekijöille
Piha nostaa esille viime aikojen uutisia, kuten Koskelan teinisurman, HUSin piilotetut raportit ja THL:n tutkimuksen siitä, kuinka Helsingillä on jatkuva tai ajoittaista pulaa lähihoitajista ja sairaanhoitajista.
– On hyvä huomata, että mikään rekrytointikampanja ei saa lisää ihmisiä töihin kaupungille, jos nämä kokevat, että organisaation kulttuuri ei suosi hyvää ja modernia johtamista.
Pihan mukaan laadukas johtaminen on myös avain tehokkuuteen. Helsinki haluaa olla laadukas palveluiden tuottaja ja houkutteleva ja merkityksellinen työnantaja parhaille mahdollisille kyvyille.
– Maailman parhaan peruskoulun tulee olla sitä myös niille, jotka ovat siellä töissä. Jotta näin tapahtuu, sen johtamisen kulttuurin tulee pohjautua moderniin vuorovaikutukseen, sisäiseen uteliaisuuteen ja reippaaseen tapaan myös kyseenalaistaa sisäisesti asioita, Piha linjaa.
Hyvän ja houkuttelevan kaupungin edellytykset
Pääosa kaupungin tekemisestä on lakisääteisten palveluiden tarjoamista asukkailleen.
– Hyvä ja houkutteleva kaupunki, kuten Helsinki, haluaa myös panostaa näiden palvelujen laatuun ja laajuuteen.
Pihan mukaan inhimillisestä kantokyvystä huolehtimiseen kuuluu myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluita, joita laki ei vaadi, mutta, jotka ovat hyvän ja kiinnostavan kaupunkielämän edellytyksiä.
– On se samalla myös erinomaista elinkeinopolitiikkaa. Ekologisesta kantokyvystä huolehtiminen on myös kaupunkien hyvin konkreettinen tehtävä, Piha näkee.
Pihan mielestä kannattaa ajatella niin, että kaupunki pyrkii rakentamaan mahdollisimman toimivat hyvän elämän edellytykset ja toimimaan ponnahduslautana myös yrityksille tarjota omaa lisäarvoaan.