Suomen Ekumeenisen Neuvoston jäsenkuntaan kuuluvat kirkot ja kristilliset järjestöt puolustavat jokaiselle naiselle ja tytölle kuuluvaa oikeutta elää ilman väkivaltaa ja syrjintää, Kirkon viestinnästä kerrotaan. Kirkot nostavatkin naisten oikeudet nyt ensimmäistä kertaa vuosittaisen ihmisoikeuskampanjansa Ekumeenisen vastuuviikon teemaksi.
– Tässä ajassa kirkot haluavat vaalia rauhan ja rakkauden puhetta ja palata kristillisen uskon keskiöön, jossa jokaisella on turvallista ja hyvä elää ihmisenä Jumalan maailmassa, toteaa Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri Mari-Anna Auvinen.
Ensi viikolla vietettävän Vastuuviikonviestin mukaan naisten ja tyttöjen oikeuksien ja osallisuuden edistäminen rakentaa rauhaa ja vahvistaa kaikkien hyvinvointia.
– Vastuuviikon sanoma vie meidät tarkastelemaan sekä globaalia maailmaa että omaa ympäristöämme: Saavatko naiset ja tytöt elää vapaina väkivallasta ja alistamisesta? Rakennammeko yhdessä yhteisöä, jossa heidän äänensä kuullaan ja se rikastuttaa niin kirkkojamme kuin yhteiskuntaammekin? Auvinen kertoo.
Vastuuviikolla seurakunnat järjestävät tilaisuuksia, joissa käsitellään naisiin kohdistuvia ihmisoikeusloukkauksia ja rukoillaan väkivaltaa kohdanneiden naisten puolesta. Sosiaalisessa mediassa kirkkojen työntekijät, vastuunkantajat ja jäsenet liittyvät Kirkkojen maailmanneuvoston aloittamaan #ThursdaysInBlack -kampanjaan, jolla vastustetaan sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa.
Vastuuviikolla on mukana Suomeen eri puolilta maailmaa muuttaneita kokemusasiantuntijoita, jotka toimivat kampanjan lähettiläinä. He vierailevat syksyn aikana seurakunnissa ja kouluissa kertomassa naisten elämästä ja ihmisoikeuksien toteutumisesta omaan kokemukseensa pohjautuen.
– Usein hyvää tarkoittavat kampanjat puhuvat niiden päälle, joita niiden pitäisi tukea. Siksi pidän tärkeänä sitä, että kaikki saavat oman äänensä kuuluviin ja saavat kertoa oman tarinansa. Voimme samaistua toisen kertomukseen, mutta mikään ei ole voimakkaampaa kuin oman äänen löytäminen ja sen käyttäminen omien oikeuksien puolustamiseen, kertoo Mariette Shabulinzenze, joka on tullut Suomeen pakolaisena Kongon demokraattisesta tasavallasta.