Suomalainen uskonnollinen kenttä on kokenut nopeita muutoksia uskonnollisen kirjon laajentumisena ja islamin voimistumisena. Samanaikaisesti ateistiset puheenvuorot ovat voimistuneet. Myös kirkon jäsenmäärä on laskenut.
Muutospaineet kohdistuvat erityisesti lainsäädäntöön ja talouteen liittyvään evankelis-luterilaisen kirkon erityisasemaan, jota on perusteltu ennen kaikkea kirkon kulttuurisella ja historiallisella vaikutuksella yhteiskuntaan sekä kirkon enemmistöasemalla.
– Suomalainen yhteiskunta on viimeisten vuosien aikana moniarvoistunut nopeasti. Yhteiskunnan uskonnollisiin toimintatapoihin kohdistuvat muutostoiveet ovat nousseet esiin. Samanaikaisesti kirkon jäsenmäärä laskee. Muutokset nostavat keskusteluun myös uskonto- ja kirkkopoliittiset ratkaisut, tutkija Leena Sorsa toteaa.
Hänen mukaansa on nähtävissä, että niin valtiokirkollinen järjestely kuin maallinen yhteiskuntanäkemyskin ovat ongelmallisia uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
– Valtion yhdenvertaisuutta korostava ja myönteinen asenne uskontoihin ja katsomuksiin taas edistää myös vuoropuhelua, millä on merkittävä uskonnonvapautta ja yhteiskuntarauhaa tukeva vaikutus, Sorsa sanoo.
Tutkimukseen voi tutustua tästä: ”Kirkkona valtiossa. Katsaus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon valtiosuhteen edellytyksiin ja uudistuspaineisiin”.