Ranskan presidentti Emmanuel Macron puhutteli 4.3.2019 Euroopan kansalaisia sanomalehdissä julkaistulla kirjeellä. Macron varoitti populismin uhasta ja jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä katsoa omien kansallisten intressiensä ohi.
Macron ei ole huolineen yksin, vaan monet muutkin ovat peräänkuuluttaneet EU:n peruskorjaamista. Tulevat eurovaalit muuttanevat valta-asetelmia perusteellisesti kun populistit nousevat ja kaksi suurinta puoluetta, keskustaoikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraatit, eivät ensimmäistä kertaa tule saamaan yhdessä enemmistöä parlamenttiin.
Tulevat eurovaalit muuttanevat valta-asetelmia perusteellisesti
Macronin ilmaisussa on toki hieman ranskalaista mahtipontisuutta, mutta hänen huomionsa ovat silti teräviä.
Populismin uhka ei välttämättä näyttäydy täällä pohjolassa yhtä vakavana kuin manner-Euroopassa, mutta se ei anna aihetta vähättelyyn. EU:n heikkenemisellä olisi alueellisen turvallisuuspoliittisen tasapainon horjumisen vuoksi erityisen vakavia seurauksia Suomen kaltaisille kaukana Euroopan ytimestä sijaitseville maille. Uhkiin vastaamisen perusedellytyksenä on, että jäsenmailla on yhteinen tilannekuva ja ymmärrys Eurooppaa koettelevista haasteista.
Populismi on näistä haasteista vakavimpia. Jos populismin nousuun ei puututa ajoissa, se voi levitä uusiin maihin ja heikentää merkittävästi EU:n toimintakykyä.
Suomen tulee ottaa suurempi rooli EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä
Ranska ei perinteisesti ole ollut Suomen läheisempiä kumppaneita EU:ssa. Syyt tähän ovat moninaisia. Ranska on hyvin erilainen maa kulttuurisesti, kielellisesti ja hallintotavaltaan.
Ranskan ymmärtäminen tulee kuitenkin korostumaan jatkossa, sillä brittien lähtiessä EU:sta Ranska tulee olemaan merkittävin jäsenmaa puolustuspolitiikan saralla.
Mielestäni Suomen tulee ottaa suurempi rooli EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii tiivistyvää yhteistyötä Ranskan kanssa.
Suomen on tulevana EU-puheenjohtajamaana otettava kantaa Macronin esityksiin
Macronin avauksille uusista rakenteista ja yhteistyömuodoista voidaan löytää liittymäpintaa EU:n globaalistrategiaan (2016) ja Valkoisen kirjan (2017) linjauksiin.
Suomella on nyt loistava paikka pohtia, mitkä avauksista ovat tärkeimpiä ja toteutuskelpoisimpia, ja osoittaa täten johtajuutta ja suunnittelukykyä.
