Metlan mukaan kirjanpainajatuhojen määrä alkoi kasvaa lämpimien kesien 2006 ja 2010 aikana, kun myrskyn kaatamia puita oli runsaasti lisääntymisalustaksi.
– Loppua tuhoille ei ole näkyvissä, toteaa Metla Metsätuhot vuonna 2013 -raportissa.
Kirjanpainajakannat ovat kasvaneet niin vanhoilla tuhoalueilla Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa kuin myös alueilla, joilla aiemmin kirjanpainaja ei vielä ollut aiheuttanut laajempia tuhoja.
Toinen runsastunut kaarnakuoriainen on kirjanpainajan sukulainen, okakaarnakuoriainen. Sen luultiin jo hävinneen Etelä-Suomesta, mutta nyt on löydetty useita mäntymetsiä, joissa okakaarnakuoriainen on tappanut mäntyjä.
Syitä otuksen vähenemiseen tai uudelleen runsastumiseen ei tiedetä, mutta ne voivat Metlan mukaan liittyä metsätalouden ja ilmaston muutoksiin.
Ilmaston lämpiäminen on mahdollistanut Keski-Euroopassa suuria metsätuhoja aiheuttaneen tuholaisen, havununnan lisääntymisen myös Suomessa.
Vielä 1970-luvulla laji oli harvinainen etelärannikon laji, mutta nyt aikuisia perhosia voi tavata Vaasa–Kuopio -linjan eteläpuolella. Ensimmäinen tuhoilmoitus havununnan tekemästä metsätuhosta tuli Metlalle viime kesänä Rymättylässä olevasta saaresta.