Kirjailijaliiton tuore jäsentutkimus osoittaa, että kirjailijoiden matala tulotaso ja epäselvä asema työmarkkinoilla ja sosiaaliturvan piirissä tuottavat kirjailijoille haasteita. Puolet kirjailijoista toimii kirjailijan ammatin lisäksi muussa ammatissa, kun vielä viisi vuotta sitten muussa ammatissa toimi 33,5 prosenttia.
Pelkästään kaunokirjallista työtä tekevien kirjailijoiden kokonaisvuositulojen mediaani vuonna 2024 oli 10 900 euroa. Tuloihin laskettiin muun muassa tekijänoikeuskorvaukset, apurahat ja muut kirjailijan työhön liittyvät tulot. Kaunokirjallisesta työstä saaduista tuloista suurin osa muodostuu apurahoista. Tuloihin ei laskettu eläkettä tai sosiaalietuuksia.
Bruttona maksettujen tulojen mediaani pelkästä kaunokirjallisesta työstä ilman apurahoja vuonna 2024 oli 3000 euroa.
Jäsentutkimuksen mukaan päätoimiseksi kirjailijaksi jättäytyminen alentaa vuosituloja tuntuvasti. Päätoimisista kirjailijoistakin monet työskentelevät lisäksi muissa ammateissa, joiden kirjo on laaja.
Haasteista huolimatta 59 prosenttia liiton jäsenistä toimii päätoimisena kirjailijana ja 78 prosenttia haluaisi toimia. Päätoimisiksi kirjailijoiksi haluavien määrä on noussut vuoden 2023 tulotutkimuksesta, jolloin se oli 69 prosenttia.
Melkein kaksi kolmasosaa Kirjailijaliiton jäsenien vuosituloista muodostuu muista kuin kaunokirjallisista tuloista. Noin puolet tekee töitä myös muussa kuin kirjailijan ammatissa. Muut tulot nostavat kirjailijoiden vuositulot tyydyttävälle tulotasolle. Kokonaisvuositulot kirjailijan työstä ja muista töistä olivat yhteensä 29000 euroa (mediaani).
Kirjailijoiden tulotaso on ollut laskussa koko 2020-luvun ajan. Riittämättömien tekijänpalkkioiden lisäksi kirjailijoiden työtä ja tulotasoa uhkaavat esimerkiksi kirjastojen lainauskorvauksien pudotus, kirjojen alv-korotus sekä leikkaukset kulttuurista ja vapaasta sivistystyöstä.
– Suomen kieli on riippuvainen kirjallisuuden tekijöistä. Kuitenkin päätoimisesti kirjailijan ammattia harjoittavilla on selvästi eniten vaikeuksia elää työllään, koska heidän kokonaisvuosiansionsa jäävät hyvin pieniksi. Sivutoimisilla kirjailijoilla puolestaan muu työ vie aikaa itse kirjoittamiselta, kertoo tiedotteessa Kirjailijaliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Hanna-Reetta Schreck.
Kirjailijoista noin 20 prosenttia toimii yrittäjinä ja lähes 90 prosenttia voidaan tulkita yrittäjiksi, sillä kirjailijan työtä ei tehdä työsuhteessa. Esimerkiksi kustantaja ei ole kirjailijan työnantaja eivätkä tekijänoikeuskorvaukset ole palkkaa.
– Kirjailijat kokevat, etteivät viranomaiset ymmärrä kirjailijan ammattia kunnolla, mikä aiheuttaa sekavuutta sosiaaliturvan ja verotusasioiden osalta. Verrattuna palkansaajiin kirjailijoiden asema on usein heikko, sillä tekijänoikeus- ja freelancetulot eivät kerrytä automaattisesti sosiaaliturvaa, Schreck sanoo.
