Tänä vuonna 156 kuntaa korottaa verojaan, ja korotuksilla kerätään yhteensä 400 miljoonaa euroa. Viime vuonna korottajakuntia oli 119. Meno jatkuu tulevina vuosina, ennustaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
– Mitä ilmeisimmin vuodelle 2015 on odotettavissa vastaavanlainen kuntaverojen korotus.
Vielä 1970-luvulla kansalaiset maksoivat kuntaveroa noin 15 prosenttia. Haamurajana pidetyn 20 prosentin rajan puhkaisi ensimmäisenä Pelkosenniemi vuonna 1992. Tänä vuonna kovinta veroa kerätään Kiteellä, jossa prosenttia on 22,5.
Kietäväisen mukaan huolestuttavaa on, että korkean ja matalan veron kuntien välinen haarukka levenee koko ajan puolen prosentin vuosivauhtia. Tällä hetkellä väli on kuusi prosenttiyksikköä; Kauniaisten veroprosentti on 16,5.
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kalleimmat kuntaverot voivat kohota jopa 27–29 prosenttiin. Uudeksi haamurajaksi on maalailtu 30:ä prosenttia.
Kunnallisvero on kiinteä vero, jota maksetaan sama summa palkasta riippumatta. Tämän päälle tulee progressiivinen eli kasvava valtionvero.
Kuntaveron korotusten paradoksi on, että joissain tapauksissa ne tuottavat kunnan kassaan vain vähän lisää rahaa. Jokin köyhä kunta voi periä veroa 22 prosenttia kuntalaisten tuloista, mutta todellinen vero voi olla jopa vain 15 prosenttia.
Selitys on, että verovähennykset syövät ison osan korotusten tehosta. Lisäksi korotuksiin päätyvät tekevät ovat usein talouskriisissä, jolloin veronmaksajien määrä ja heidän tulonsa pienenevät, jolloin veron tuottokin pienenee.
Tähän saakka valtio on korvannut kunnille tämän erotuksen, mistä Kietäväinen kiittää nykyistä ja kahta edellistä hallitusta.
Kuntaliitto ehdottaa kuntien talouden paikkaamiseksi usean kohdan ohjelmaa. Kiinteistöveroa korotetaan tai laajennetaan, osa pääomaverojen tuotosta ohjataan kunnille, kuntaveron vähennykset kompensoidaan, yritysverojen tuotto kunnille ei leikata ja valtionosuuksissa otetaan paremmin huomioon kuntien väliset erot.
Kuntaliitto esittää myös valtion Infra Oy:n perustamista. Infra olisi jättimäinen valtionyhtiö, johon koottaisiin tiet, sähköverkot ja esimerkiksi bioenergian jakeluverkosto. Idean esitteli alun perin keskusta.