Akavan mukaan nykyinen veropolitiikka ei kuitenkaan tue osaamiseen perustuvaa talouskasvua millään palkkatasolla.
Akavan esimerkki osoittaa, että kun 2 400 euroa kuukaudessa ansaitseva tradenomi Miika saa ylennyksen eli lisää vastuuta, tehtäviä ja 300 euron palkankorotuksen, hänelle jää korotuksesta käteen hieman yli puolet. Lisääntyneestä vastuusta ja työmäärästä jää kuitenkin jäljelle sata prosenttia. Samoin käy 3 200 euroa kuukaudessa ansaitsevalle diplomi-insinööri Jaanalle.
– Työnantajalle 300 euron palkankorotus maksaa vielä enemmän, joten verotus ei kannusta häntäkään palkitsemaan ahkeroinnista. Suomi ei ole kilpailukykyinen maa vaativalle asiantuntijatyölle. Viime vuosina verotus on kiristynyt ja sen progressiivisuus kasvanut, eli nimenomaan koulutuksen tuoma ja ahkerointiin kannustavan lisäarvon merkitys on heikentynyt, sanoo pääekonomisti Eugen Koev.
Akava esittää, että verotusta tarkastellaan useasta eri näkökulmasta ja sitä oikaistaan nykyistä kannustavammaksi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, kuluvan ja kahden seuraavan hallituskauden aikana.
– Linjauksia tulee ottaa valtiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän esityksistä. Työryhmä totesi jo vuonna 2010 valmistuneessa selvityksessään, että tiukka progressiivinen verotus vähentää kannustimia kouluttautua lisää ja siten edetä työuralla. Nyt meillä on mennyt kuusi vuotta toimia odotellessa. Kuinka monta vuotta Suomella vielä on varaa odotella? kysyy Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.).
Akavan mielestä kilpailukykysopimuksen mukaista verolinjaa on jatkettava vuosina 2018–2020. Tuloverokevennykset on toteutettava kaikissa tuloluokissa siten, että kenenkään verotus ei kiristy. Kannustinloukkuja on purettava myös verotuksen osalta.
– Akava tulee vaikuttamaan myös kahteen seuraavaan hallitukseen, jotta ne jatkavat ansiotuloverotuksen keventämistä. Verotusta on siirrettävä palkkaverotuksesta kulutus- ja haittaveroihin ja tehottomia yritystukia on purettava. Verojen keventäminen tuo ostovoimaa, joka puolestaan lisää palveluiden tarvetta ja siten työllisyyttä. Työllisyyden lisääminen on kuitenkin tärkein palkkaverokevennyksen tae, Fjäder sanoo.
Veronkevennysten tiekartan pitää olla sidoksissa muihin talouspoliittisiin tavoitteisiin. Julkista taloutta täytyy vakauttaa sekä koulutus ja innovointijärjestelmiä on Akavan mielestä vahvistettava.
– Odotettua paremmat kasvunäkymät antavat verokevennyksille enemmän tilaa. Sitoutuminen palkkatuloverotuksen määrätietoiseen alentamiseen on joka tapauksessa tarpeen. Se on selkeä viesti siitä, että Suomessa halutaan vahvistaa osaamiseen perustuvaa kasvua ja ymmärretään palkkaverotuksen merkitys tämän rakentajana, Fjäder toteaa.
Akavan ansiotuloverotuksen linjaukset -muistio sekä Palkansaajien verotusta koskevia taustatietoja löytyy tästä.
Lue myös: Petteri Orpo: Suomi verottaa raskaimman mukaan työtä ja yrittämistä