Sopimuksen sääntöjen mukaisesti irtautuminen voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua siitä, kun sopimus on astunut voimaan, eli marraskuussa 2019.
– Olen pettynyt Yhdysvaltain päätökseen. Maailman rikkain maa osoittaa piittaamattomuutta koko ihmiskunnan tulevaisuudesta. Se on kolaus maan kansainväliselle maineelle. Halutessaan USA:n hallinto olisi voinut pysyä sopimuksessa ja siitä huolimatta toteuttaa presidentti (Donald) Trumpin ajamaa kansallista teollisuuspolitiikkaa, sanoo ilmastoasioista vastaava asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Pariisin sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon lämpötilan nousu selvästi alle kahdessa celsiusasteessa esiteolliseen aikaan verrattuna, pyrkimyksenä rajoittaa lämpeneminen puoleentoista asteeseen.
Sopimus on ensimmäinen kansainvälinen, oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jonka piirissä on valtaosa maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Sopimusta pidetään peruuttamattomana, sillä lähes kaikki maailman valtiot ovat allekirjoittaneet sen. Kansallisissa menettelyissään sopimuksen on ratifioinut jo 147 osapuolta.
Kokonaan Pariisin sopimuksen ulkopuolella ovat tähän asti olleet ainoastaan Syyria ja Nicaragua.
– USA:n irtaantuminen ei romuta itse sopimusta, mutta heikentää sen vaikuttavuutta. Se voi lisätä epävarmuutta kansainvälisen ilmastopolitiikan suunnasta. Nyt muiden maiden on tiivistettävä yhteistyötään sopimuksen toimeenpanossa. Myös EU:n on vahvistettava ilmastojohtajuuttaan esimerkiksi Kiinan kanssa, Tiilikainen sanoo.
Kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja jatketaan Bonnissa 7.–18. marraskuuta.