– Hallitusohjelman peruskivi on, että velan suhde bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun vuonna 2015. Tästä linjauksesta hallitus ei voi luopua, jos se haluaa olla uskottava. Se taas edellyttää vielä kovaa tasapainottamisohjelmaa maaliskuussa, Sasi kirjoittaa blogissaan.
Valtionvelka on ensi vuoden lopussa yli 100 miljardia euroa ja julkinen velka (valtio, kunnat ja sosiaaliturvarahastot) ylittää EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen 60 prosentin enimmäisrajan suhteessa kansantuotteeseen.
Jos hallitus ei pystykään pitämään lupaustaan velkasuhteen kääntämisestä laskuun, pelastajaksi tulee ensi vuoden syyskuussa Euroopassa käyttöön otettava kansantalouden tilinpidon uudistus. Se nostaa Suomen bruttokansantuotteen tasoa jopa viisi prosenttia nykyisellä tavalla laskettua korkeammaksi.
Julkisyhteisöjen velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen uudistus laskisi noin kolme prosenttiyksikköä. Se todennäköisesti riittäisi pitämään velkasuhteen EU:n vaatiman 60 prosentin rajan alapuolella
Sasi muistuttaa, että hallitusohjelmassa sovittiin myös budjettien eli valtion talousarvioiden alijäämän supistamisesta. Tästä tavoitteesta hallitus on jo aikaa sitten luopunut.
Vuoden 2011 budjetin alijäämä oli seitsemän miljardia euroa ja viime vuoden 8,5 miljardia euroa. Tänä vuonna alijäämä lisäbudjetteineen on 9,2 miljardia euroa.
– Budjettikuri ei ole pitänyt. Ensi vuoden budjetin alijäämän piti olla kesäkuun kehyspäätöksen mukaan viisi miljardia euroa. Budjettiesityksessä se oli 6,7 ja lopullisen täydentävän budjettiesityksen jälkeen 7,1 miljardia euroa.
Sasin laskujen mukaan tänä vuonna valtion 54 miljardin euron menoista 17 prosenttia rahoitetaan velanotolla.
– Eduskunta lisäsi menoja sovitusti (36,5 milj. euroa), mutta teki myös säästöjä hallintoon. Näiden säästöjen tekeminen oli vaikeaa, koska hallituksen oli vaikea hyväksyä säästöjä, Sasi kirjoittaa.