Entinen ministeri ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) kirjoittaa Aamulehden Puheenaihe-palstalla sote-uudistuksen myötä tapahtuvasta 18 maakunnan perustamisesta. Taustalla on hallituksen päätös, jonka perusteena on se, ettei suurella osalla kunnista ole riittäviä resursseja laadukkaiden sote-palveluiden valmistamiseen.
Hallituksen linjauksen mukaisesti maakunnille ei tule verotusoikeutta, mutta niille perustetaan vaaleilla valittavat maakuntavaltuustot. Sasin mukaan järjestelmä ei ole ongelmaton.
– On selvää, että luottamusmiehille tulee suuri houkutus luvata äänestäjilleen merkittäviä etuja, varsinkin kun vaaleissa ei tarvitse kantaa vastuuta etujen kustannuksista, hän kirjoittaa.
Sasi myös kyseenalaistaa, onko todellisuudessa kyse itsehallinnosta vai välillisestä valtion hallinnosta. Hänen mukaansa on epäselvää, mikä on maakuntien oikeudellinen luonne.
– Voidaan perustellusti kysyä, täyttyvätkö itsehallinnon edellytykset, jos verotus- ja lainanotto-oikeutta ei ole, hän toteaa.
Sasin mukaan on perusteltua arvioida, mitkä kuntien tehtävistä voitaisiin parhaiten hoitaa yhteisellä maakunnallisella tasolla. Hän ehdottaa, että ensi vaiheessa kunnalliset tehtävät jaettaisiin kuntien ja maakuntien kesken. Molempien oikeudellinen muoto olisi kunta, ja yleinen toimivalta kuuluisi vain kunnille.
– Kunnilla ja maakunnalla pitäisi olla vapaus sopia tehtävien siirrosta maakunnalle, mutta myös tarvittaessa takaisin peruskunnille. Näin saataisiin joustava järjestelmä, Sasi kirjoittaa.
Hän kertoo uskovansa, että vähitellen maakunnista muodostuisi Ruotsin mallin mukaisia vahvoja peruskuntia, joita paikalliset kunnat täydentäisivät.
– Maakunta kuntana olisi selkeä, ymmärrettävä toimintaympäristö. Eläke-, omistus- ja rahoitusjärjestelyihin liittyvät ongelmat voitaisiin pitkälti välttää. Ja meillä olisi edelleen selkeä jako valtion- ja paikallishallintoon, Sasi perustelee.