Kokoomuksen entinen kansanedustaja Kimmo Sasi toteaa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa, että HS:ssa julkaistu analyysi antoi väärän kuvan taistolaisuudesta harmittomana nuorisoliikkeenä.
– Tuon ajan taistelut kokeneena puolustuskirjoitus antoi väärän kuvan ilmiöstä, Kimmo Sasi kirjoittaa.
Sasi vertaa taistolaisuutta Isänmaalliseen kansanliikkeeseen, joka syntyi Suomessa 1930-luvulla fasismin ja Saksan taloudellisen menestyksen siivittämänä.
– Vastaavasti Neuvostososialismin propagandamenestyksen myötä meille syntyi Neuvostoliittoa ihaillut taistolaisliike. Sen tavoitteena oli siirtyä työväenluokan diktatuuriin ja murskata kapitalismi. Tavoite oli tärkeämpi kuin demokratia ja ihmisoikeudet.
Sasin mukaan sekä kommunismi että fasismi syyllistyivät viime vuosisadalla historian suurimpiin ihmisoikeusrikoksiin ja murhasivat miljoonia ihmisiä. Euroopan neuvosto on tuominnut kummatkin ideologiat yhdenvertaisesti.
– Saksa on häviäjävaltiona tehnyt hienoa työtä ihmisoikeuskasvatuksessa. Neuvostoliiton voitettua sodan Venäjä ei ole tehnyt vastaavaa. Sen sijaan monet Itä-Euroopan valtiot ovat ottaneet vastuun kommunismin rikoksista ihmisyyttä vastaan.
– Sinänsä sovinnollista mutta vastuun pakoilua on todeta, että ”Neuvostoliittoon taistolaiset suhtautuivat tietenkin hyvin naiivisti”. Näin kai sitten voidaan sanoa myös 1930-luvun IKL:n suhtautumisesta natsi-Saksaan, Sasi jatkaa.
Hänen mukaansa ”tyypillistä vahingollisille ääriliikkeille on usko omaan asiaan, jolloin totuus, demokraattisten vaalien tuloksen ja ihmisoikeuksien ja oikeuslaitoksen kunnioittaminen unohdetaan”.
– Suomi tarvitsisi varsinkin nyt kansalaiskasvatusta varten fasismin ja kommunismin ihmisoikeusrikosten museon. Elokuva Ikitie kuvaa sitä, etteivät suomalaisetkaan ole täysin välttyneet raaimmilta rikoksilta. Museossa voitaisiin analysoida, kuinka taistolaisliike saattoi syntyä. Meidän on opittava mekanismeista, jotka hullaannuttavat nuorison ääriajatteluun.
