Entinen ministeri ja kansanedustaja Kimmo Sasi (kok.) on analysoinut sote-uudistuksen tilannetta Nykypäivä-lehden kolumniinsa Meneekö sote läpi?. Sasi toimi 2003-2011 puheenjohtajana eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka nyt käsittelee asiaa.
– Perustuslakivaliokunta on todennut, että sote-järjestelmän uudistamiselle on perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita. Valiokunta on kuitenkin kolmesti tyrmännyt uudistusesitykset. Jos se nytkin tyrmää sille annetun valinnanvapauslakiesityksen, merkitsee se uudistuksen valmistelun päättymistä. Vakuutuksiin perustuva terveydenhuolto lisääntyisi merkittävästi, Kimmo Sasi aloittaa.
Hän käy läpi uudistuksen lähihistorian. Ensimmäisen kerran perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-uudistuksen siksi, että viidessä terveydenhuollon pakkokuntayhtymässä yli puolella kunnista oli alle yhden prosentin äänivaltaosuus.
Toisella kerralla tyrmäys perustui siihen, että 19 pakkokuntayhtymän mallissa edelleen 40 kunnan ääniosuus oli alle yksi prosentti. Valinnanvapauslakiesityksen valiokunta tyrmäsi, kun julkiset sote-keskukset piti yhtiöittää eikä julkisen vallan ohjaus ollut riittävän selkeä.
– Hallituksen uusi esitys on pyritty valmistelemaan mahdollisimman hyvin valiokunnan lausunto huomioon ottaen. Maakunnan liikelaitosten sote-keskuksia ei tarvitse yhtiöittää. Maakunnalla on oltava sote-keskus ja konkurssiuhkaa ei ole. Myös sote-keskusten tehtäviä on muutettu niin, ettei ongelmia pitäisi olla julkisten hallintotehtävien siirron suhteen, Kimmo Sasi toteaa.
– Perimmiltään kysymys on siitä, turvaako uudistus riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Eduskunnalla on tässä suhteessa laaja harkintavalta. Perustuslaista ei myöskään johdu velvoitetta tehdä paras mahdollinen järjestelmä. Huononkin voi tehdä, mutta siitä seuraa poliittinen vastuu.
Sasin mukaan sote-asiantuntijoiden näkemyksellä on tosiasiallista vaikutusta valiokunnan harkintaan.
– Kun asiantuntijat äänin 3-1 suhtautuivat edellisellä kerralla kriittisesti uudistukseen, vaikutti se merkittävästi valiokunnan suhtautumiseen. Nyt vaikuttaa siltä, että sote-asiantuntijoiden enemmistö kannattaa uudistusta. Valiokunta tuskin siis tyrmää uudistusta.
Yksittäisistä kysymyksistä hänen mukaansa syntyy pohdintaa.
– Vahvistaako vai heikentääkö uudistus yhdenvertaisuutta? Viimeksi valiokunta oli huolissaan siitä, että uudet palvelut syntyvät kasvukeskuksiin ja tämä aiheuttaa epätasa-arvoa. Nyt kuitenkin ollaan siirtymässä hallinnollisesta ohjauksesta kysyntä ja tarjonta -perusteiseen malliin. Maakunnat jo nykyisillä terveyskeskuksilla turvaavat kattavan peruspalvelun.
– Monessa kunnassa pelätään, että maakunta karsii palveluita. Tällöin yksityisen palvelutuotannon avulla palvelut voidaan turvata, jos todellinen tarve on riittävä. Asutuskeskuksiin syntyy varmasti palvelutarjontaa. Se taas puolestaan johtuu siitä, että julkinen palvelutarjonta on nykyisin niissä riittämätöntä. Näin uudistuksen pitäisi merkittävästi lisätä yhdenvertaisuutta.
– Valiokunta on katsonut, että tehtävien antaminen sote-keskuksille on julkisen hallintotehtävän siirtämistä yksityiselle. Tämä kanta on kiistanalainen. Lääkärin ammatillista toimintaa ei pidä katsoa julkiseksi hallintotehtäväksi eikä sitä nykylainsäädännössä, ottaen huomioon menettelytapasäännökset, sellaiseksi katsota.
Sasi toteaa, että perustuslakivaliokunta on aikanaan hyväksynyt palvelusetelien käytön. Myöhemmin kuitenkin todettiin, että jos palveluseteleitä käytettäisiin paljon, siirtyisi julkiselta sektorilta henkilökuntaa pois päivystystehtävistä ja ja käsissä olisi laillisuusongelma.
– Sen ratkaisuna ei nähty sitä, että julkisen sektorin houkuttelevuutta parannettaisiin. Siirtyminen olisi pitänyt estää niin, ettei työmahdollisuuksia sallita luotavan yksityiselle sektorille, vaikka perustuslaki turvaa jokaiselle oikeuden valita työnsä, Sasi toteaa.
– Sote-uudistuksen perustuslakiarvioinnissa voi vielä pulpahtaa yllättäviäkin argumentteja. Mutta jos valiokunta katsoo uudistuksen koko kuvaa, pitäisi näin huolelliseen valmisteluun perustuvan esityksen läpäistä pääosiltaan perustuslakivaliokunnan seula.