SDP:n kansanedustaja Kimmo Kiljusen mukaan EU:n elvytysrahasto on tässä ainutlaatuisessa kriisissä välttämätön väline.
Kiljunen korostaa, kuinka opposition välikysymyksessä puhutaan EU:sta tulonsiirtounionina.
– Sitä se on. EU:n budjetista yli kolmannes menee maataloustukiin ja toinen kolmannes aluetukiin. Ja kun olemme kuulleet puheita, että unionin varat kasautuvat Brysselin notkuviin pöytiin. Tosin eivät välikysymyksen tekijät noin halpoja argumentteja käytä. He ymmärtävät EU:ta, kun se pyrkii tasaamaan alue-eroja ja maataloutta tulonsiirroilla. Eikö niin, Kiljunen totesi pitämässään SDP:n ryhmäpuheessa eduskunnan välikysymyskeskustelussa EU:n elpymispaketista.
Oppositio on muistuttanut, että elvytysvälineen luvattiin olevan ainutkertainen.
– Niin hallituskin tekee. Välikysymyksen mukaan ”valistunut Suomen kansa ei tätä usko”. Saattaa olla näin. Kansalla on historian tajua. Seuraavan sadan vuoden aikana voi hyvinkin tulla jokin uusi globaali kriisi, johon meidän on EU:ssa kyettävä yhdessä vastaamaan. Sen takia suomalaiset äänestivät unioniin liittymisen puolesta. Näemmä: kyllä kansa tietää Kiljunen sanoi.
Välikysymyksessä todetaan, että EU on muuttumassa toiseksi järjestöksi kuin mihin 1995 liityimme. Näin on Kiljusen mukaan käynyt.
– Vuodet vierivät ja EU kehittyy. Yksi asia on ollut pysyvä. Ja sen toteaa välikysymys: Suomi on ollut käytännössä 25 vuotta nettomaksaja. Totta. Olemme hoitaneet talouttamme keskimääräistä paremmin, Kiljunen sanoi.
– Olemme nettomaksajia, mutta vielä suuremmassa määrin nettohyötyjiä. Sen välikysymyksen allekirjoittajat tietävät. Siksi yksikään teistä ei vaadi Suomen eroa EU:sta, Kiljunen korosti.
”Vakava huomio”
Välikysymyksessä todetaan, että EU on pudonnut digitaalisesta kehityksestä. On huoli amerikkalaisten ja kiinalaisten digijättien ylivallasta.
– Vakava huomio. Oppositio toteaa, että EU-komissio määrää miten elvytysvaroja tulee käyttää, vähintään 20 prosenttia digitalisaatioon. Tämä lienee kiitos komissiolle Kiljunen sanoi.
Kiljunen arvelee opposition olevan samasta syystä valmis tukemaan digiveroa. Sitä ollaan EU:ssa kehittelemässä.
– Ylipäätään oppositio arvostanee EU:ssa kehitteillä olevia maksuja, kuten hiilitulleja, muovimaksua, digiveroa ja keinottelua rajoittavaa finanssitransaktioveroa, Kiljunen totesi.
Välikysymyksessä todetaan ”että suomalaiset sidotaan aina toiseen ja kolmanteen sukupolveen velkavastuisiin elvytysvälineen vuoksi”.
– Meistä sosiaalidemokraateista on tärkeää, etteivät näitä tarkasti rajattuja vastuita kuittaa suomalaiset veronmaksajat. Siksi on järkevää, että EU itse kokoaa nämä varat mainituilla haittaveroilla. Epäilemättä oppositiokin tukee tällaista linjaa.
Oppositio on välikysymyksessä huolissaan, että komissio suuntaa elvytysrahoja 37 prosenttia ilmastohankkeisiin ja Suomi tähtää hiilineutraaliksi jo 2035. Pelkona on vanhentuvan teknologian käyttö.
– Hallituksenkin mielestä ilmastohankkeisiin varattavat elvytysvarat tulee käyttää täysimääräisesti moderniin teknologiaan.
Välikysymys toteaa: Ulkomaankauppamme osuus Välimeren maiden kanssa on noin viisi prosenttia.
– Ehkä on niin, mutta juuri siksi EU:n yhteinen elvytyspaketti on tärkeä. Se luo kasvua koko EU:n sisämarkkinoille, jonne yli puolet Suomen viennistä suuntautuu. Se takaa työpaikan yli puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Kiljunen korostaa Suomen olevan pieni ja avoin kansantalous, jonka todellista itsenäisyyttä ja vaikutusvaltaa EU jäsenyys on suuresti lisännyt.
– Se arvon kollegat, on isänmaan etu. Elvytysrahasto on tässä ainutlaatuisessa kriisissä välttämätön väline. Siksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä antaa hallitukselle täyden tukensa.