– Nopeasti vaikuttavat toimet työllisyyden lisäämiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi ovat ensi vuoden budjettivalmistelun pääasioita myös kuntatalouden kannalta. Samalla on huolehdittava siitä, etteivät kilpailukykysopimukseen liittyvät kuntien tuloja, menoja ja verotulomenetyksiä koskevat yhteisvaikutukset heikennä kuntataloutta eivätkä vaaranna hallituksen kuntataloudelle asettamaa tasapainotavoitetta, sanoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina torstaina Oulussa.
Hän lähetti terveisiä valtiovarainministeriön budjettivalmisteluun, mutta myös kuntien tulevaisuuden suunnitteluun.
– Kuntalehden tekemän kyselyn mukaan kuntajohtajat suhtautuvat luottavaisesti kuntien rooliin ja merkitykseen myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Kunnilla tulee olemaan jatkossakin merkittävä ja osin vahvistuva tehtävä alueensa kehityksen, kilpailukyvyn ja työllisyyden rakentamisessa, Reina sanoi.
Hän totesi, että hallituksen asettama 72 prosentin työllisyysastetavoite on hyvin haastava, mutta sen saavuttaminen on välttämätöntä.
– Tähän tarvitaan kaikki mahdolliset keinot. Työvoimapolitiikan toimeenpanoa on uudistettava ja tehostettava. Kuntien mukanaolo työllisyystalkoissa on ensiarvoisen tärkeää, Reina sanoi.
Hän kertoi, että Kuntaliitto tukee käynnisteillä olevia työllisyyskokeiluja voimakkaasti ja toivoo, että kuluvan syksyn aikana valmistellaan sellaiset lainmuutokset, jotka mahdollistavat laajat kokeilut heti ensi vuoden alusta.
– Tässä erityisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla on merkittävä potentiaali, kunhan vastuuta ja voimavaroja oikeasti kohdennetaan valtion työvoimahallinnosta kuntien kokonaisvastuulle. Samalla saadaan arvokasta kokemusta hyödynnettäväksi maakuntauudistuksessa, jossa järjestämisvastuu työvoimapalveluista siirtyy valtiolta maakunnille, mutta tuotantoa voidaan osoittaa myös kunnille, joilla on siihen riittävät voimavarat.
Reina totesi myös, että kilpailukykysopimus on keskeinen väline työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, joskin siinä on sekä kuntataloutta vahvistavia että heikentäviä elementtejä.
– Kilpailukykysopimuksen vaikutusten arvioinnissa on olennaista, että samalla kun kuntatyönantajienkin kustannukset ainakin väliaikaisesti alenevat, myös verotuotot pienenevät palkansaajien sosiaalivakuutusmaksujen korotuksen ja siihen liittyvien verovähennysten kasvun myötä. Samoin työnantajien sosiaaliturvamaksun rahoitusratkaisusta on odotettavissa kunnille tulojen menetyksiä. Näitä päätöksiä tehtäessä on arvioitava sopimuksen vaikutuksia kokonaisuutena.