Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan ministeriö ei voi yhtyä mietinnön näkemyksiin kokonaisuudessaan, eikä kaikkiin siinä esitettyihin jatkotoimenpiteisiin.
Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että osa ehdotetuista toimenpiteistä polkee kansalaisten perusoikeuksia ja voi heikentää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia.
Ministeriö on työryhmän kanssa samaa mieltä tiedustelun tarpeellisuudesta. Oleellista on, että toiminnan on oltava perusteltua ja kohdennettua. Esimerkki tällaisesta on mietinnössä esitetty tietojärjestelmätiedustelu, joka suoritettaisiin vain tietojärjestelmissä, jotka sijaitsevat Suomen ulkopuolella.
Liikenne- ja viestintäministeriö ei kannata, että tiedustelua tehtäisiin verkkovalvonnalla, sillä sen avulla ei pystytä erottamaan kotimaista tietoliikennettä ulkomaisesta.
Verkkovalvonta ei myöskään välttämättä tuota haluttua tietoa salaustekniikoiden kehittymisen ja käytön lisääntymisen johdosta.
– Työryhmän esittämä verkkovalvonta on keinona tehoton ja ylimitoitettu. Käytännössä verkkovalvonta on kohdistumatonta massavalvontaa, jossa kansalaisten viestinnän luottamuksellisuus ja tietoturva, yksityisyyden suoja ja mahdollisesti taloudelliset toimintaedellytykset heikkenevät, Krista Kiuru sanoo.
Ministeriön näkemyksen mukaan työryhmän mietinnössä ei ole annettu riittäviä perusteluita verkkovalvonnan tarpeelle eikä mietinnössä ole myöskään esitetty vaihtoehtoisia toimintatapoja.
– Eriävällä mielipiteellä haluamme avata kunnollisen keskustelun verkkovalvonnan tarpeesta ja vaikutuksista. Erityisen painavat syyt julkiselle keskustelulle on silloin, kun ehdotetut toimenpiteet koskevat kansalaisten perusoikeuksia ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä, Kiuru sanoo.
Lue myös: ”Suomen sotilastiedustelun säilytettävä iskukykynsä verkossa”