Hallitus esittää korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteihin.
Kiinteistöliiton mukaan kiinteistöveron korottaminen lisää omistus- ja vuokra-asujien jo ennestään korkeita kustannuksia ja heikentää ostovoimaa tilanteessa, jossa asumisen ja kiinteistönpidon kustannukset kasvavat jo nyt selvästi ansiotuloja nopeammin.
Erityisen kipeästi kiinteistöveron korotukset osuisivat pienituloisiin. Vuodesta 2010 kiinteistön ylläpitokustannukset ovat nousseet noin 25 prosenttia, kun taas kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet vain 13 prosenttia.
– Hallitusohjelmaan kirjattu sadan miljoonan euron korotus kiinteistöveroihin on jo toteutumassa ilman nyt esitettäviä uusia korotuksia. Uudet korotukset lähes kaksinkertaistaisivat summan, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Hänen mukaasan jo aiemmin tehdyt kiinteistöveron korotukset ovat merkittävästi lisänneet asumiskustannuksia koko Suomessa.
Jos esitetyt korotukset toteutuvat, asuinkiinteistöt maksavat ensi vuonna tontin kiinteistöveroa 11 prosenttia nykyistä enemmän. Lisäksi tulisi vielä vuonna 2019 kymmenen prosentin korotus rakennuksen kiinteistöveroon, mikäli kunnan kiinteistöveroprosentit ovat nykyisten prosenttirajojen alarajoilla vuonna 2017.
Kiinteistöveron korotus näkyy vastikkeiden nousun kautta myös vuokrissa. Kiinteistöliiton arvio vuokran nostopaineesta on ensi vuoden ratkaisun kohdalla Espoossa ja Helsingissä noin 0,2 prosenttia. Kun vuodelle 2019 kaavailtu vakituisen asuinrakennuksen veronkorotus huomioidaan, vaikutus nousee Espoossa ja Helsingissä keskimäärin noin 0,3 prosenttiin.
Kiinteistöliiton mielestä kunnille asetetut kiinteistöveron alarajat pitäisi poistaa kokonaan.