Keskustassa sijaitsevat, hyväkuntoiset toimisto- ja asuinhuoneistot kasvattavat arvoaan. Sen sijaan lähiöissä, muuttotappiokunnissa tai vanhempien toimistorakennuksien osalta näkymät ovat synkät, ilmenee Keskuskauppakamarin teettämästä kyselystä, johon vastasi huhtikuussa 114 auktorisoitua kiinteistöarvioijaa.
Kaikkiaan kiinteistömarkkinoiden arvioidaan kehittyneen positiivisesti viimeisen vuoden aikana. Erityisesti pääkaupunkiseudulla sijaitsevat, modernit toimistokiinteistöt sekä kasvukeskuksissa olevat hyväkuntoiset yksiöt kasvattavat nyt arvoaan.
Muuttotappiokunnissa tilanne sen sijaan näyttää jatkuvan vaikean. Myös vanhempien, vajaakäytössä olleiden toimistotilojen arvo laskee.
– Markkinat ovat nyt selkeästi jakautuneet, mikä lisää haasteita erityisesti syrjäseuduilla. Siellä asuntojen arvo on laskusuuntainen. Toisaalta samaan aikaan kiinteistökanta rapistuu ja ihmiset joutuvat korjaamaan kiinteistöjään – usein velkarahalla, kertoo Keskuskauppakamarin lakimies ja kiinteistönarviointilautakunnan sihteeri Raisa Harju.
Asuntokohteiden arvon lasku ja samanaikainen suuri korjausvelka vaikuttaa myös rahoitusmahdollisuuksiin. Jos korjauksia ei ole hoidettu ajallaan ja joudutaan yhtäkkiä remontoimaan paljon kerralla, voi olla jo vaikeuksia saada lainaa pankista.
– Huonokuntoisista kiinteistöistä tulee ajan mittaan yhä suurempi taloudellinen rasitus. Joissakin tapauksissa rakennuksen purkaminen voi olla jopa järkevämpää kuin korjaaminen, Harju sanoo.
Asunnon vakuusarvo tarkemmassa syynissä
Keskuskauppakamarin mukaan asuntoluottodirektiivin täytäntöönpano kiristää vakuusarvioinnille asetettuja vaatimuksia niissä tapauksissa, joissa luotonottajana on kuluttaja ja vakuudeksi annetaan asunto-omaisuutta.
Jatkossa luotonantajan eli esimerkiksi pankin tehtävänä on varmistaa, että vakuuden arvioi luotonantoprosessista riittävän riippumaton arvioitsija, jonka täytyy olla myös riittävän pätevä arvioinnin suorittamiseen.
Lain perusteluissa on mainittu, että ainakin auktorisoidut kiinteistöarvioitsijat (AKA) täyttävät nämä pätevyysvaatimukset. Lisäksi vakuusarvioinnissa täytyy jatkossa käyttää luotettavia, standardiin perustuvia arviointimenettelyitä.
Raisa Harjun mukaan suotavaa olisikin, että pankit kääntyisivät jatkossa AKA-arvioitsijoiden puoleen etenkin silloin, kun vakuusarvioinnin kohteeseen liittyy arvioinnin kannalta haasteellisia tekijöitä.
