Järjestyksessään kolmattatoista viisivuotissuunnitelmaa sitten vuoden 1953 on jo valmisteltu hyvän aikaa, sillä sen on tarkoitus saada lopullinen hyväksyntä maaliskuussa 2016.
Vaikka tarkempia tietoja ensimmäisestä Kiinan presidentti Xi Jinpingin kaudella toteutetusta suunnitelmasta tuskin tulee ennen Pekingissä pidettävää kokousta herumaan, julkaisi Kiinan uutistoimisto I hieman hämmennystäkin herättäneen englanninkielisen videon liittyen viisivuotissuunnitelmaan.
Katseet ovat kääntyneet viimeistään kesän säikähdyksen jälkeen Kiinan talouskasvun tavoitteisiin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kiina joutuu tyytymään kesän pudotuksen jäljiltä jopa alle 7 prosentin talouskasvuun kuluvana vuonna, mikä olisi hitain kasvuvauhti 25 vuoteen.
Monet ekonomistit odottavatkin seuraavan viiden vuoden talouskasvun olevan vähintään 6,5 prosenttia vuodessa. Tätä pienempi tavoite saattaisi tarkoittaa pienempiä talousreformeja, joita yhä monelta osin suljettu, mutta maailman toiseksi suurin talous kaipaa kipeästi.
Massatuotannon kasvusta talouskasvunsa edellisen vuosikymmenen ajan ammentanut maa joutuu seuraavan viiden vuoden aikana pohtimaan, miten löytää uusia kasvun lähteitä esimerkiksi kulutuskysynnästä.
Talouslehti Forbesin listatessa maailman suurimpia yrityksiä, vuoden 2015 listalle päässeistä kiinalaisyrityksistä kaksitoista suurinta ovat valtionyhtiöitä.
Saastuminen ja huoltosuhde ongelmina
Siitä huolimatta, että talouskasvutavoitteet ovat ehdottomasti suunnitelman seuratuin osa, kuuluu viisivuotissuunnitelmaan paljon muutakin. Suunnitelma toimii Kiinan strategisena visiona sisältäen tavoitteita liittyen muun muassa ympäristöön, väestöpolitiikkaan ja kaupungistumiseen.
Maan avautumisesta ja kehityksestä huolimatta Kiina kamppailee monien ongelmien kanssa.
Maan vaurastuminen on yhä edelleen keskittynyt suurin kaupunkeihin, eikä edes Kiinan keskushallinto enää kiellä maan kasvavia ympäristöongelmia.
Kiina luopui jo aikaisemmin tänä syksynä yhden lapsen politiikastaan, mutta siitäkään ei ole nopeaksi ratkaisuksi Kiinan jatkuvasti heikkenevän huoltosuhteen korjaamiseksi.
Yliopistot taas tarvitsisivat aitoa autonomiaa ja lisää resursseja luodakseen innovaatioita, millä kaikki tämä on tarkoitus pitkällä tähtäimellä rahoittaa.
Heikkenevä huoltosuhde, kasvava valtionvelka, talouden rakennemuutos – Kiina ongelmat kuulostavat tutuilta. Erona vaikkapa eurooppalaisiin valtioihin on kuitenkin ongelmien mittasuhde, sillä Kiinan päätökset koskettavat yli miljardia ihmistä.
Toimittaja: HANNAMIINA TANNINEN, Hongkong.