Kiina nousi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan toissa vuonna suomalaisten tytäryritysten kolmanneksi merkittävimmäksi sijaintimaaksi heti Ruotsin ja Yhdysvaltojen jälkeen liikevaihdolla mitattuna. Henkilöstömäärällä mitattuna Kiina on jo toiseksi merkittävin sijaintimaa, ja myös kiinalaisten sijoitukset Suomeen ovat ripeässä kasvussa.
Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ja tutkija Ville Kaitila ovat selvittänyt Suomen ja Kiinan taloussuhteita maanantaina julkaistussa tutkimuksessa Leijona ja lohikäärme – Suomen ja Kiinan taloussuhteet.
– Kiinan markkinat ovat suuret ja kasvu on yhä ripeää. Suomi ja Kiina myös täydentävät toisiaan resursseiltaan ja osaamiseltaan, siitäkin syystä taloudellisessa yhteistyössä on vielä paljon kasvupotentiaalia, Kotilainen arvioi.
Suomalaisten yritysten sijoituksille Kiina on tutkimuksen mukaan tärkeä kohdemaa. Suomalaisten Kiinaan rekisteröityneiden tytäryhtiöiden lukumäärä on kasvanut lähes joka vuosi. Niin ikään kiinalaisten sijoitukset Suomeen ovat ripeässä kasvussa. Vuonna 2015 Suomessa oli 16 kiinalaista tytäryhtiötä, ja niidem määrä on kasvussa.
Kiinan nopeasta talouskasvusta huolimatta Suomen tavaraviennin arvo Kiinaan pysyi vakaana vuosina 2010-2016 ja oli viime vuonna bruttoarvoltaan vajaa kolme miljardia euroa. Vaikka viennin arvo kasvoi selvästi kuluvan vuoden alkupuoliskolla, on Kiinan osuus Suomen kokonaisviennistä pysynyt viime vuosien tasolla eli vajaassa kuudessa prosentissa.
Verrattuna muihin EU-maihin on Kiinan merkitys Suomen tavaraviennissä korkea. Erot ovat tosin viime vuosina kaventuneet, kun Kiinan osuus monen muun EU-maan tavaraviennissä on kasvanut. Suomen bruttokansantuotteesta Kiinan-viennin osuus vuonna 2014 oli 1,4 prosenttia, kun Saksassa vastaava osuus oli 2,7 prosenttia.
Tavaraviennissä Kiinaan ovat metsäteollisuuden tuotteiden osuus on 28 prosenttia, koneet ja mekaaniset laitteiden 20 prosenttia, sähkökoneiden ja –laitteiden 15 prosenttia sekä turkisten ja tekoturkisten 10 prosenttia. Palvelujen vienti on toipunut Nokian liiketoimintamallin muutoksen aiheuttamasta kuopastaan, ja se oli viime vuonna suunnilleen samalla tasolla kuin huippuvuosina 2009-2010. Palveluviennin arvo Kiinaan on runsaat 1,3 miljardia euroa.
Osana tutkimusta tehtiin kysely, johon vastanneet yritykset arvioivat Kiinan-vientinsä ja -tuontinsa sekä suorien sijoitustensa kasvavan vuosina 2017-2021. Yksikään vastanneista yrityksistä ei kertonut siirtävänsä tuotantoaan lähivuosina Kiinaan tai pois sieltä.