Maahanmuuttajien määrä on talouskriisin aikana laskenut Espanjassa. Sadat tuhannet palaavat kotiin. Kiinalaiset ovat poikkeus. Heitä on tullut maahan joka vuosi lisää.
Espanjassa asuu tällä hetkellä 180 000 kiinalaista. Se on 150 000 enemmän kuin vuosikymmen sitten ja 30 000 enemmän kuin kolme vuotta sitten.
Lama ei kosketa kiinalaisia samoin kuin muita. Espanjan työttömyysprosentti on 26 ja maahanmuuttajien keskuudessa liki 40, mutta kiinalaisista työtä vailla on yhdeksän prosenttia.
Kiinalaisten maahanmuutto alkoi 1980-luvulla. Mao Zedongin vallan jälkeen Kiina muuttui, ja mahdollisuus lähteä maailmalle yleistyi.
Yli kolmanneksella Espanjassa asuvista kiinalaisista, on oma yritys. Niitä pyöritetään oman perheen voimin.
– On parempi tehdä töitä itselle kuin toiselle. Kiinassa yrittäjyys on arvostettua, kertoo eräs kiinalainen mies.
Espanjassa kiinalaisista kaupoista tuli käsite 1990-luvulla. Ne myyvät halvalla elintarvikkeita ja Kiinasta tuotuja tavaroita. Myös joka kortteliin ilmestyi kiinalainen ravintola.
Viime vuosina maahanmuuton luonne on kuitenkin muuttunut. Kiinasta ei lähdetä pois enää työnhakumielessä. Kasvavalla keskiluokalla on mahdollisuuksia kotimaassaankin.
Nyt lähtijät ovat korkeasti koulutettuja ja varakkaita. Kiikarissa ovat uudet markkina-alueet suuryrityksille.
Varakkaiden sukujen vesojen ohella myös pitkään Espanjassa asuneilla kiinalaisilla on tärkeä asema uusissa markkinavaltauksissa. Heillä on hallussa kahden maan kieli, kulttuurinen pääoma ja verkostot.
Menestymisen kääntöpuoli
Kiinalaisten määrän kasvaessa syntyi tarvetta omille palveluille. Chinatowneja on monissa suurissa kaupungeissa.
Tulijoita yhdistää alkuperä. Ensin suvusta lähtee yksi, ja olosuhteiden vakiinnuttua muut tulevat perässä.
Harva puhuu espanjaa ja Espanjassa olo mielletään pitkästä kestosta huolimatta vain väliaikaiseksi. Haaveissa ovat eläkepäivät Kiinassa.
Ei irrallisuus espanjalaisista kuitenkaan vihamielisyyttä tarkoita. Päinvastoin, rinnakkaiselo on ollut sopuisaa. Kun espanjalaisilta on kysytty mielipiteitä maahanmuutosta, ”ahkerat” ja ”ystävälliset” kiinalaiset on toivotettu tervetulleiksi.
Varakkaat tulijat kiinnostavat valtiotakin. Espanjaan suunnitellaan lakia, joka antaa automaattisesti oleskeluluvan ”merkittäviä summia” eli 300 000 – 500 000 euron sijoituksia tekeville kiinalaisille.
Viime vuoden lopulla kaikki kuitenkin muuttui, kun kiinalainen liikemies Gao Ping pidätettiin. Häntä syytetään petoksista, rahanpesusta, kavalluksista ja kytköksistä kiinalaismafiaan. Tapaus sai valtavaa mediahuomiota.
Rikollisverkostoon kuului korkeassa asemassa olevia espanjalaisiakin. Silti ”keisarin tapaukseksi” nimetty rikosvyyhti yhdistetään ennen kaikkea kiinalaisiin.
– Ihmiset luulevat kaikkia kiinalaisia rikkaiksi, ja omaisuutta laittomasti hankituksi. Meitä nimitellään ’mafiosoiksi’ ja monet pelkäävät täällä, Julia Zhang kertoo.
Tänä vuonna monet pienyritykset ovat sulkeneet ovensa asiakaskadon vuoksi. Avoin rasismi on lisääntynyt. Huhut öiseen aikaan liikkuvista maksamattomia veroja perivistä ”poliiseista” ja kiinalaisliikkeiden sabotaaseista ovat hurjia.
”Tai sitten palaamme kotimaahamme”
Todelliset syyt taloudelliselle menestykselle ovat loogisemmat. Laman vuoksi lainahanat espanjalaisyrityksille ovat kiinni. Kiinasta lainaa on helppo saada, ja monet tulevat ison pääoman kera.
-Kiinassa työ on velvollisuuden sijasta hyve. Ihmiset ovat valmiita uhrauksiin menestyäkseen, Zhang sanoo.
Mielikuva työlleen omistautuneista kiinalaisista on siis oikeansuuntainen. Vaikutusvaltaisista suuryhtiöistä huolimatta yli 90 prosenttia kiinalaisyrityksistä on yhä pieniä perheyrityksiä.
Niissä painetaan töitä seitsemänä päivänä viikossa liki vuorokauden ympäri. Ei menestys rikkautta tarkoita, vaan keskinkertaista toimeentuloa.
Toisaalta kriisi tarkoittaa kiinaksi samanaikaista uhkaa ja mahdollisuutta. Sen edessä ei lannistuta, vaan työtahtia kiristetään entisestään ja pian koittavaan mahdollisuuteen uskotaan.
Vähäiseen työttömyyteen löytyy selitys perheitä työllistävistä yrityksistä ja asenteista. Kun työ on hyve, sen puute on häpeä.
– Koulutettu kiinalainen lakaisee mieluummin katuja kuin nostaa työttömyystukea. Se ei vain kuulu tapoihimme”, kertoo yrittäjä Chen Shengli.