Kansainväliseen investointipankkiin kuuluu tällä hetkellä 57 jäsenmaata, joista osa ei-aasialaisia. Pankin peruspääoma on sata miljardia dollaria, mistä Kiina rahoittaa noin 30 prosenttia. Pankin pääkonttori sijaitsee Pekingissä, ja Kiinan uutistoimisto Xinhuan mukaan se pyrkii myöntämään ensimmäiset projektilainansa kuluvan vuoden puolessa välissä.
Myös Suomi liittyi AIIB:n jäseneksi 7. tammikuuta. Valtiovarainministeriön mukaan AIIB:n Suomen osuus pankin peruspääomasta tulee olemaan 0,3 prosenttia, joka on suuruudeltaan 310 miljoonaa dollaria. Koska sisään maksettavan pääoman osuudeksi on sovittu 20 prosenttia, Suomen maksettavaksi tulee yhteensä 62 miljoonaa dollaria eli noin 56 miljoonaa euroa.
Vaikka pankki onkin virallisesti perustettu rahoittamaan infrastruktuurihankkeita Aasiassa, kuten Kiinan valtavaa modernia Silkkitietä (One Belt, One Road), on siitä vaikea olla vetämättä yhtäläisyysmerkkejä Kiinan valtapolitiikkaan.
Maailmanpankin kilpailija?
Kiinan virallisten viestimien mukaan AIIB:n tarkoituksena on ainoastaan täydentää esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden johtaman Maailmanpankin toimintaa, on kilpailuasetelma kahta perinteistä rahoitusinstituutiota vastaan olemassa.
AIIB muun muassa kaavailee myöntävänsä lainoja löyhemmillä rahoitusehdoilla. Ennakkotietojen mukaan se ei esimerkiksi vaadi lainaehdoissaan täydellistä yksityistämistä tai lainaajan myöntymistä kaikkiin kansainvälisiin finanssisäädöksiin. Sen sijaan pääoman lainaaja voi toimia kotimaansa rahoituslakien mukaisesti.
Pankki myös kaavailee ottavansa käyttöön kevyemmän riskianalyysin ja sisäisen arvioinnin. Kaiken tämän se aikoo toteuttaa noin 600 ihmisen voimin, mikä vastaa noin viittä prosenttia Maailmanpankin henkilöstöstä. Kaikki asioita, mitä Kiina on pitänyt esillä.
Pankin perustaminen onkin ollut riemuvoitto Kiinan ulkosuhteille, vaikka Japani ja Yhdysvallat ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta pankin perustusasiakirjaa. Sen sijaan mukana on Yhdysvaltain vastustuksesta huolimatta useita sen liittolaisia, kuten Australia, Etelä-Korea, Saksa ja Iso-Britannia.
Pankkiin liittyneiden jäsenten joukosta tullaan myös valitsemaan AIIB:n viisi varapresidenttiä ja keskustelu Euroopan maiden edustuksesta käy kiivaana Saksan ja Britannian välillä.
Kiinalla ja muilla Aasian kehittyvillä talouksilla on rahoitusmarkkinoidensa kehittymättömyydestä johtuvia vaikeuksia rahoittaa infrastruktuurihankkeitaan. Koska ongelma on tunnistettu jo aikaisemmin, ovat kehittyvät taloudet perustaneet Aasian kehityspankin, minkä jäsen myös Suomi on, sekä BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) New Development Bankin.
Ongelmaksi esimerkiksi NDB-pankissa kuitenkin Kiinan kannalta muodostuu se, että sen äänivalta instituutiossa on vain puolet siitä, mitä vaikkapa Japanin. Ei siis ole sattumaa, että olemassa olevien instituutioiden vahvistamisen sijaan Kiina on perustanut kokonaan oman pankin.
Toimittaja: HANNAMIINA TANNINEN, Hongkong.