Samaan aikaan Kiina pyrkii yhä voimakkaammin vaikuttamaan sekä Intian että Nepalin hallitusten suhtautumiseen Tiibetin pakolaisten suojelemisessa.
Nepalin Katmandussa tiibetiläiset olivat pitkään valmistelleet juhlia, joiden osanottajia Nepalin poliisi tulikin pidättämään. Kiina antoi Nepalille vuoden 2015 suuren maanjäristyksen jälkeen jälleenrakennukseen apua ja lupasi eteläisen Aasian köyhimpään maahan lisää investointeja. Tämän jälkeen Peking on vaatinut Nepalia sulkemaan rajansa Tiibetin pakolaisilta, joiden se sanoo levittävän Nepalissa ”anti-kiinalaista rikollisuutta”.
Nepalissa asuu noin 20[nbsp]000 Tiibetin pakolaista, joiden koulunkäynnin, opiskelun ja työnteon mahdollisuuksia on vaikeutettu. Erityisesti nuoret ovat pettyneitä siihen, ettei heille anneta mahdollisuutta integroitua nepalilaiseen yhteiskuntaan.
Nepalin pääministeri Kamal Dahalin mukaan Nepal tahtoo tasapainotella suhteissaan Kiinaan ja Intiaan, missä Tiibetin maanpakolaishallitus toimii.
Tiibetin hengellinen johtaja Dalai Lama pakeni kymmenien tuhansien tukijoidensa kanssa Kiinan väkivaltaista miehitystä vuonna 1959 Intiaan. Intian hallitus on siitä lähtien kutsunut häntä ”kaikkein arvokkaimmaksi ulkomaiseksi vieraakseen”.
Kiina on nyt huomattavasti vaikutusvaltaisempi ja vahvempi kuin 60 vuotta sitten ja tämä näkyy myös Intian hallituksen politiikassa. Samalla myös läntinen mielenkiinto suhteiden ylläpitoon Dalai Lamaan ja Tiibetin poliittisen johtoon on selvästi vähentynyt.
Tiibetiläisten piti Intiassa viettää pakolaisuutensa juhlia pääkaupunki New Delhissä, mutta kun Intian hallituksen korkea-arvoiset edustajat eivät juhliin tahtoneet osallistua, siirrettiin ne Dharamsalaan, jossa Tiibetin maanpakolaishallituksen toimitilat sijaitsevat.
Intian hallituksen suhteet tiibetiläisiin ovat pitkälti olleet maailmalla arvostetun ja rauhan Nobelilla palkitun Dalai Laman maineessa kiinni. Hengellinen johtaja on nyt 83-vuotias ja hän on jo luopunut poliittisista tehtävistään.
Kun Dalai Lamalta on kysytty hänen seuraajastaan, on hän arvellut seuraajia saattavan olla kaksi, joista toinen on Tiibetin buddhalainen ja toinen Kiina valitsema. Dalai Lama ei usko, että Kiinan valitsemaa seuraajaa tultaisiin arvostamaan. Hän arvioi, että jos Kiina alkaa tyrkyttämään maailmalle omaa valintaansa, joutuu se helposti naurunalaiseksi.
Tiibetin alueella Kiina taas saattaa esittää omaa hengellistä johtajaansa näytekappaleena, jota tiibetiläisten ei kuitenkaan uskota alkavan arvostamaan.
Tähän asti uuden Dalai Laman on sanottu olevan aina edellisen inkarnaatio, mutta nykyisen hengellisen johtajan mukaan tiibetiläisten uusi hengellinen johtaja saatetaan valita myös äänestämällä.
Vaikka uusi johtaja saisi tällä tavoin taakseen tiibetiläisten vahvemman luottamuksen, pelätään Dharamsalan maanpakolaishallituksessa, että tähän asti tiibetiläisille suojaa antanut Intia alistaa jatkossa Nepalin tavoin tiibetiläisten suojelun yhä riippuvaisemmaksi Pekingin tahdosta.