Kiinan kansantasavallan kehitystä pitkään seuranneet asiantuntijat näkevät amerikkalaistutkija Ian Johnsonin mukaan Xi Jinpingin johtamassa maassa yhä enemmän merkkejä uudesta pysähtyneisyyden tilasta, josta kiinalaiset käyttävät käsitettä neijuan. Sillä tarkoitetaan hänen mukaansa käpertymistä, ja se viittaa elämän kiertymiseen sisäänpäin ilman todellista edistystä.
– Hallinto on luonut oman matkapuhelinsovellusten ja ohjelmistojen universumin, mikä on vaikuttava saavutus, mutta tarkoituksena on pikemminkin eristää kiinalaiset ulkomaailmasta kuin yhdistää heidät siihen, Council on Foreign Relations -ajatushautomon Kiina-tutkijana toimiva Johnson sanoo Foreign Affairs -lehdessä.
– Neijuan läpäisee nyt kaikki elämän osa-alueet Xin Kiinassa, mikä tekee maasta eristyneemmän ja pysähtyneemmän kuin kertaakaan sitten Deng Xiaopingin 1970-luvun lopulla aloittaman uudistusten aikakauden, hän toteaa.
Jotkut kiinalaiset näkevät Johnsonin mukaan merkittäviä yhtäläisyyksiä Kiinan nykyisen käpertyneisyyden ja itäblokin maissa kylmän sodan loppuaikoina vallinneen tukahduttavan ilmapiirin välillä.
– Eräs silmiinpistävä analogia, jonka jotkut mainitsevat, on Berliinin muuri. Kun se pystytettiin vuonna 1961, tämä kommunistisen sorron symboli koostui piikkilankavyyhdistä, joka oli pingotettu keskelle katua. Lopullisen muotonsa se sai vasta vähitellen lähes läpäisemättömänä betoniseinämänä, jota vahvisti vartiotornien ja valonheitinten verkosto, hän sanoo.
– Se näytti alusta alkaen osoittavan, että Itä-Saksan valtio oli luonnostaan epäonnistunut rakentamaan haluttavaa asuinpaikkaa, ja monet pitivät sitä anakronistisena pyrkimyksenä lukita ihmiset omaan maahansa. Se oli kuitenkin myös huomattavan menestyksekäs hanke, sillä sen turvin hallinto pystyi vakiintumaan ja sinnittelemään vielä kolme vuosikymmentä. Muuri ei pystynyt pelastamaan Saksan demokraattista tasavaltaa, mutta se antoi johdolle aikaa, hän toteaa.
– Nyt Kiinan vallanpitäjät näyttävät rakentavan ja viimeistelevän omaa 2000-luvun versiotaan Berliinin muurista. Vaikka kymmenet tuhannet Kiinan kansalaiset kärsivät vankiloissa tai kotiarestissa mielipiteidensä vuoksi, este ei ole ensisijaisesti fyysinen. Valtion valtaa toteutetaan sen sijaan yhä totaalisemman puheiden ja ajatusten sensuurijärjestelmän avulla – olipa kyse sitten internetistä, televisiosta tai oppikirjoista, elokuvista, näyttelyistä tai jopa videopeleistä.
Xi Jinpingin hallinto pyrkii Johnsonin mukaan ylläpitämään mielikuvaa kommunistipuolueen korvaamattomasta roolista Kiinan selviytymisen takaajana.
– Tähän sisältyy nyt myös ajatus siitä, että Kiinan olisi rakennettava kaikki keskeiset teknologiat itse ja hylättävä suhteellisen edun periaate, joka on ollut globalisaation perusta. Nämä pyrkimykset merkitsevät hienovaraisempaa kontrollia, joka antaa ihmisille illuusion vapaudesta ja ohjaa heidän huomionsa pois kaikesta, mikä voisi haastaa hallinnon, Johnson sanoo.
– Itäsaksalaisen vastineensa tavoin Kiinan muurin tarkoituksena on vastata eksistentiaaliseen haasteeseen. Aivan kuten Itä-Saksaa uhkasi 1950-luvulla romahdus hallitsemattoman maastapaon seurauksena, Kiina kohtasi oman kriisinsä kaksi vuosikymmentä ennen kuin Xi astui ruoriin, kun uudet teknologiat, kuten internet, auttoivat luomaan ensimmäisiä edellytyksiä koko maan laajuiselle puolueen vastaiselle liikehdinnälle, hän toteaa.