Kiina ohittaa USA:n sukellusveneissä

Kiina ei nouse kärkeen vain tuotantokapasiteetissa vaan myös teknologian edistyksellisyydessä.
Kiinan 094-tyypin eli Jin-luokan sukellusvene 2014. Wikimedia Commons CSR Report RL33153 China Naval Modernization: Implications for U.S. Navy Capabilities United States Naval Institute News Blog
Kiinan 094-tyypin eli Jin-luokan sukellusvene 2014. Wikimedia Commons CSR Report RL33153 China Naval Modernization: Implications for U.S. Navy Capabilities United States Naval Institute News Blog

Yhdysvalloilla on ollut kiistämätön johtoasema sukellusveneissä noin 70 vuotta, mutta Kiina on nyt hyvin lähellä riistääkseen tämän ykköspaikan itselleen sekä suuremman tuotantokapasiteetin että teknologian edistyksellisyyden osalta. Näin kirjoittaa tunnettu sukellusveneiden ja merenalaisten järjestelmien asiantuntija H.I. Sutton Broadsidessa.

Hänen mukaansa jo sarjatuotannossa olevien kiinalaisten sukellusveneiden ulkonäöstä voi päätellä, että Kiina osaa muutakin kuin kopioida. Esimerkiksi Type 039C Yuanin runko on muotoiltu heikkoa havaittavuutta ajatellen kaikuluotaimen tuottamassa kuvassa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Aina voidaan väittää, että Ruotsi keksi tällaisen ratkaisun jo 1990-luvulla uuteen A26 Blekinge -luokkaan, mutta niistä ensimmäinen tulee käyttöön vasta 2030-luvun alkupuolella, ja niitä on tilattu vasta kaksi. Samanlaisia häiveominaisuuksia sisältävä saksalainen Type 212CD tulee ensimmäisenä käyttöön Norjan merivoimissa vuonna 2029.

Toinen esimerkki on Type 041 Zhou, jossa on X:n muotoiset peräsimet ja uusi voimanlähde. Muodollisesti siinä on diesel- ja sähkömoottorit, mutta lisävoimanlähteenä on pieni ydinreaktori. Tämä vaihtoehto on havaittu tehokkaammaksi kuin moderneissa sukellusveneissä käytetty Stirling-moottori.

Kiina testaa myös miehittämättömiä sukellusveneitä kiivaaseen tahtiin – eikä pelkästään pieniä drooneja, vaan täysikokoisia vedenalaisia järjestelmiä. Pelkästään tiedettyjäkin järjestelmiä on jo enemmän kuin millään muulla maalla, mukaan lukien Yhdysvallat. Peräti 45 metriä pitkä ja viisi metriä leveä kiinalainen Guanzhou on maailman suurin vedenalainen taisteludrooni.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Kiina on Suttonin mukaan viime aikoina laskenut vesille ja testannut ainakin viittä erilaista kokeellista sukellusvenettä, kun muut valmistajamaat eivät ole laskeneet vesille yhtäkään. Koesukellukset ovat kuitenkin ainoa tehokas tapa testata vedenalaisia järjestelmiä koskevien ideoiden toimivuutta.

Viime aikojen edistyksellisin vedenalaisen sodankäynnin tutkimus koskee viestintä- ja kvanttinavigointijärjestelmiä sekä uuden sukupolven aseita. Yhdysvaltoja pidetään niissä johtavana maana, mutta johtoaseman kestosta kiistellään.

Kiina myös rakentaa sukellusveneitä nopeasti. Vuodessa Kiina on laskenut vesille muun muassa neljä Type 093B Shang -luokan monitoimisukellusvenettä. Yhdysvallat kamppailee saadakseen valmiiksi edes kaksi sukellusvenettä vuodessa. Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon mukaan Yhdysvaltojen sotilaallinen asema Tyynellämerellä on Kiinaan nähden katastrofaalinen nimenomaan merivoimien alusrakennuskyvyn astronomisen suuren eron takia.

Mainos