Kiina levittäytyy Eurooppaan monesta ilmansuunnasta. Tuorein uutinen kertoi kiinalaisten massiivisesta investoinnista Italian rataverkkoon.
Arktisille alueille Kiina on hivuttautunut tutkimusyhteistyön kylki edellä jo toistakymmentä vuotta. Tärkeä käännekohta oli vuosi 2013, jolloin Kiina sai yhtenä isoista Aasian maista virallisen tarkkailijan aseman Arktisessa neuvostossa. Siitä kiihtyivät jo aiemmin alkaneet Kiinan merkittävät tutkimusresurssit ja toiminnot pohjoisilla alueilla.
Täysjäsenyttä Kiina ei voi luonnollisestikaan saada puuttuvien omien arktisten alueiden vuoksi, mutta sitäkin enemmän Kiinalla on alueella sekä taloudellisia että strategisia intressejä. Viime vuonna julkaistu Kiinan ensimmäinen arktinen strategia on terävöittänyt maan fokusta.
Pitääkö tästä huolestua Suomessa ja EU:ssa vai pitääkö asiasta olla tyytyväinen? Vastaus riippuu siitä keneltä kysyy.
Fyysisesti Kiina operoi laajasti arktisella alueella. Arktisen neuvoston kahdeksasta jäsenestä kaikilla – Pohjoismaat, Venäjä, USA ja Kanada, on jollain tasolla vahva linkitys Kiinaan. Venäjällä on pitkä energiayhteistyö Kiinan kanssa.
Onko Venäjän etu, että Kiina vahvistuu strategisesti omistuksiensa ja investointiensa kautta Euroopassa ja voiko Kiina lyödä aktiivisuudellaan kiilaa USA:n ja EU:n väliin? USA:n ja Kiinan välinen kauppasota voi tietysti vaikuttaa USA:n valppauteen seurata Kiinan liikkeitä pohjoisilla alueilla, mutta asiantuntijat eivät näe kauppasodan aiheuttavan turvallisuuspoliittisia skismoja. Kiinan tähänastiset aktiviteetit ovat painottuneet tutkimustyöhön ja kansainvälisiin verkostoihin.
Arkisen neuvoston Pohjoismaisista jäsenistä Norjalla on oma meripolitiikkansa sekä öljyvarantonsa. Ruotsi on perusluotettava toimija arktisella, mutta fokus osoittaa Itämeren suuntaan. Grönlannissa Kiina on mukana kaivostoiminnan suunnitelmissa, Islannissa satamaoperaatioissa.
Jäljelle jää Suomi, jolla näistä verrokkimaista saattaa olla eniten voitettavaa arktisuuden nostaessa päätään EU-tasolla. Suomessa meille tuttuja ovat kiinalaisten suunnittelemat suurinvestoinnit biolaitoksiin Lapissa. Kasvussa on matkailuklusteri ja uusimpana infra.
Kiinalaisrahoituksen hiljattain saanut Helsinki-Tallinna tunneli on nähty Suomessa osana Kiinan laajempaa strategista levittäytymistä Belt-Road-Initiative hankkeena. Kun Kouvolaan päättyy Venäjän kautta kulkeva rata, sen jatko Tornion kautta aina Narvikiin saakka tarkoittaa katkeamatonta yhteyttä Etelä-Kiinan mereltä Norjanmerelle. Jos tähän kuvioon lisätään tulevina vuosikymmeninä ratayhteys Suomen kautta Jäämerelle, Suomi on tikutettu ristiin suhteessa uusiin meriväyliin. Jäämeri-yhteydellä Suomen logistinen kartta päivittyisi uudelle tasolle joka jatkuisi manner-Eurooppaan Rail Baltican kautta. Suunnitelmat ovat pitkässä kuusessa, mutta suunnitelmia on.
Hyvis-pahis-pohdinta Kiinan roolista arktisella alueella ja meillä pohjoismaissa on tuttu juttu. Sinänsä positiivinen Helsinki-Tallinna tunneli on nähty myös Kiinan vaikutusvallan kasvuna ja tarkoitusperäisenä soluttautumisena strategisiin väylä-ja infrahankkeisiin. Lapissa kiinalaisten toimijoiden yhteiskunta-ja ympäristövastuuta ajoittain epäillään.
Kannattaa olla hereillä. Valppautta tarvitaan erityisesti kunta-ja maakuntatasolla. Kansainvälisen kaupan sopimusjuridiikan osaamista ei kylliksi voi korostaa silloin, kun neuvottelupöydissä kumppaneina ovat aluetason kuntapäättäjät ja vastapuolena kansainvälisen kaupankäynnin konkarit.
Kiinan olemassaolo arktisella alueella on fakta, johon kannattaa sekä sopeutua ja josta kannattaa ottaa tehot irti. Millaista laajempaa hyötyä Suomen ja Kiinan monitahoiset yhteistyömuodot voivat tuoda Euroopan Unionille?
Suomi aloittavana EU-puheenjohtajamaana voi tuoda agendalle omia avauksia. Tärkeät yhteiset eurooppalaiset teemat kilpistyvät ympäristön ja taloudellisten liiketoimien symbioosiin . Pystyykö ja haluaako Suomi linkittää nämä yhdeksi paketiksi ja myydä ajatusta Uudesta Arktisesta Euroopan Unioniin.
Mikäli Suomi pystyy linkittämään erityisesti Kiinan faktisia satsauksia yhteiseen ympäristöteknologiaan, ollaan pitkällä. Haastetta piisaa. Hälyttävä uutinen on, että hiilivoimaloiden rakentaminen on kääntynyt Kiinassa jälleen kasvuun. Viime vuonna Kiinan hiilivoimaloiden tuotanto kasvoi 12% ja yhä hurjempia kasvulukuja tavoitellaan. Musta hiili löytää tiensä myös arktisen lumen päälle ja tässä on eurooppalaisen heräämisen paikka.
