Kiina haluaa lisää vaikutusvaltaa kansainvälisissä järjestöissä

Maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi kasvanut Kiina haluaa lisätä vaikutusvaltansa myös kansainvälisissä järjestöissä.

Kiina on hakenut rahayksikköään juania jäseneksi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kansainvälisistä valuutoista koostuvaan reservivaluuttaan (SDR). SDR koostuu eri talousalueiden valuutoista ja valuuttakorin koostumusta arvioidaan uudelleen aina viiden vuoden välein.

Seuraava IMF:n hallituksen kokous on määrä pitää tämän kuun alussa, jossa asiaa jälleen käsitellään.

IMF:n nimettöminä pysyttelevien asiantuntijoiden mukaan poliittinen ilmapiiri juanin hyväksymiselle osaksi valuuttakoria on tällä hetkellä erittäin positiivinen.

Tullessaan hyväksytyksi juan nousisi painoarvoltaan kolmanneksi suurimmaksi valuutaksi korissa heti Yhdysvaltain dollarin ja euron jälkeen. Taakse jäisivät Englannin punta ja Japanin jeni.

Kiinalle positiivinen päätös muuttaisi myös valtasuhteita IMF:ssä, sillä maan äänimäärä järjestössä muodostuu osittain myös sen mukaan, onko maan valuutta osana valuuttakoria.

Poimintoja videosisällöistämme

Edellisen arvioinnin aikana vuonna 2010 juan ei vielä täyttänyt kaikkia valuuttakorin jäsenyyden vaatimuksia. Arvioinnin mukaan juan ei tuolloin ollut tarpeeksi vapaasti käytettävissä transaktioihin kansainvälisillä markkinoilla.

Kiina otti kritiikin tosissaan ja on tehnyt asian vaatimia uudistuksia. Maa muun muassa ilmoitti syyskuussa avaavansa kotimaiset valuuttamarkkinansa myös muiden maiden keskuspankeille ja poistavansa talletuskorkojensa ylärajan.

IMF vastasi uudistuksiin elokuussa ilmoittamalla, että se jatkaa valuuttakorin jäsenyysikkunaa poikkeuksellisesti vuoden 2016 syyskuuhun asti, sillä muutokset valuuttakoriin tulevat joka tapauksessa voimaan vasta aikaisintaan ensi vuoden elokuussa.

Oli aikataulu valuuttakorin muutoksille mikä tahansa, Kiinan jäsenyyden puolesta talouteensa tekemät uudistukset kertovat maan asennoitumisen muutoksesta markkinataloutta kohtaan. Uudistuksilla Kiina antaa sisäpolitiikan sijaan maailmanmarkkinoille entistä suuremman roolin, kun määritellään maan talouden tulevaisuutta.

Ja vaikka Kiinan keskushallinnon motiivina kaikkeen tähän olisikin ensisijaisesti oman vaikutusvaltansa lisääminen markkinoiden vapauttamisen sijaan, on sen hyvin vaikea perua monia näistä uudistuksista enää myöhemmin, kun se on kerran avannut porttejaan kansainvälisille markkinoille.

HANNAMIINA TANNINEN, Hong Kong

Mainos