– Yksi tulevaisuuden uhkakuvista on, että Kiinan nousu teknologian jättiläiseksi ajaa EU:n nurkkaan ja protektionismin tielle, ellei taloudellista kanssakäymistä koeta tasapuoliseksi tai emme kykene vastaamaan Kiinasta tulevaan kilpailuun, toteavat Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu ja F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa Helsingin Sanomien vieraskynä-kirjoituksessa.
Kiina on koronapandemian vuoksi puskenut talouttaan liikkeelle pitkälti investointien voimalla.
– Myös Euroopan unioni voi lisätä investointien painoarvoa suuntaamalla yhteisen elvytysrahaston varat tukemaan tulevaa talouskasvua. Näin EU vastaisi Kiinasta tulevaan kilpailuun, joka jatkossa kohdistuu yhä enemmän korkean teknologian aloille, Koivu ja Siilasmaa kirjoittavat.
Perinteisten infrastruktuuriin tehtävien investointien ohella Kiinan yhtenä painopisteenä ovat olleet tulevaisuuden alat, kuten 5g-verkot.
– Niiden rakentamisessa Kiina aikoo lyödä kilpailijamaat laudalta. Kiinassa on pian jopa 700 000 tukiasemaa, ja valtaosa kaikista maailman 5g-verkkojen käyttäjistä on nykyisin Kiinassa.
Koivun ja Siilasmaan mukaan Kiina saa tästä muihin maihin verrattuna melkoista kilpailuetua, sillä kattava verkko ja laaja asiakaskunta mahdollistavat uusien sovellusten kehittämisen 5g:n ympärille.
– EU lähtee kisaan huomattavalta takamatkalta, sillä panostukset 5g-verkkojen rakentamiseen ovat käynnistyneet unionin alueella hitaammin kuin Kiinassa.
– 5g-verkkojen ympärille luotavat palvelut ja tuotteet ovat vain yksi esimerkki tulevaisuuden aloista, joihin Kiina nyt panostaa. Kiina tavoittelee johtavaa asemaa useilla tekno¬logia-aloilla, kuten datan hyödyntämisessä, koneoppimisessa, valmistavan teollisuuden digitalisoinnissa sekä puolijohdeteollisuudessa.
Jos kansainvälinen kilpailu uhkaa merkittävää tai poliittisesti arkaa osaa kotimaisesta tuotannosta, maat ovat historian saatossa usein turvautuneet protektionismiin. Näin myös EU on toiminut kauppasuhteessaan Kiinaan. Esimerkiksi kenkien tuonnin vapauttamista lykättiin 2000-luvulla oman tuotannon suojaamiseksi.
– Sanomattakin on selvää, ettei protektionismin nousu olisi Suomen kaltaisten pienten avotalouksien etu.
Koivun ja Siilasmaan mukaan protektionismia on ehkäistävä panostamalla omaan kilpailukykyyn. Suomalaisyritysten näkökulmasta on tärkeää huolehtia koko EU:n laajui¬sesta sisämarkkinasta. Suomi ei yksin riitä yritysten koekentäksi teknologia-aloilla, sillä skaalautuvuus on yksi niiden hallitsevista piirteistä.
– Koronaviruskriisin keskellä synnytetty EU:n elvytysrahasto on ainutkertainen mahdollisuus kohdistaa varoja tulevaisuuden teknologia-aloihin.
– Rahaston varat on saatava ripeästi kohteisiin, jotka rakentavat eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja turvaavat hyvinvoinnin kehittymisen, vaikka kilpailu maailmanmarkkinoilla käykin yhä tiukemmaksi.