Valtioneuvosto antoi torstaina istunnossaan asiaa koskevat asetusmuutokset. Päätös perustuu hallituksen kehysriihen linjaukseen, jossa muutokseen varattiin tarvittavat määrärahat.
– Ensi syksynä aloittavat ekaluokkalaiset ovat ensimmäinen ikäluokka, joka pääsee kokonaisuudessaan varhaisen kielenopetuksen piiriin riippumatta siitä, missä päin Suomea lapsi asuu. Nyt tehty historiallinen päätös tuo kaikki lapset tasa-arvoiseen asemaan, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) sanoo.
Hän toteaa, että monipuolinen kielitaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista kansainvälistyvässä maailmassa.
– Lapsilla on hämmästyttävä kyky oppia uutta. Tehdyn päätöksen myötä kielten oppimisen herkkyyskausi voidaan hyödyntää entistä paremmin, Grahn-Laasonen sanoo.
Varhaisempi kieltenopetus koskee ensimmäisenä ikäluokkana kaikkia koulunsa vuonna 2019 aloittavia oppilaita, joilla vieras kieli alkaa vuoden 2020 alusta. Jatkossa ensimmäinen vieraskieli alkaa kaikilla viimeistään ensimmäisen luokan keväällä.
Nykyisellään vieraan kielen opetuksen on alettava 3. vuosiluokalla, mutta useat kunnat ovat jo ryhtyneet tarjoamaan opetusta varhemmin. Varhentamista on myös tuettu tällä hallituskaudella kärkihankerahoituksella.
Tehdyllä päätöksellä A1-kielen opetusta lisätään yhteensä kahdella vuosiviikkotunnilla vuosiluokilla 1–2. Näin ollen perusopetuksessa annettava oppimäärä kasvaa nykyisin säädetystä, eikä lisäys vähennä muuta opetusta.
– Historiallista on sekin, että peruskoulun minimituntimäärä kasvaa. Lapset saavat enemmän opetusta, Grahn-Laasonen toteaa.
Hallitus on varannut muutokseen tarvittavat määrärahat julkisen talouden suunnitelmaan niin, että muutoksen kustannukset korvataan kunnille valtionosuuksien kautta. Määrärahalisäys on 7,5 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 12 miljoonaa vuodesta 2021 alkaen. Muutoksen toimeenpanemiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa myös lisärahoitusta opettajien täydennyskoulutukseen vuosina 2018-2020.