Kielitieteilijä Jani Koskinen toteaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa, että englanti pääkaupunkiseudun lasten keskinäisenä kielenä on yleistynyt räjähdysmäisesti verrattuna vain viidenkin vuoden takaiseen. Joidenkin lasten kohdalla sosiaalisesta mediasta opittu englanti on kotikieltä vahvempi.
Koskinen on huolissaan siitä, että oppivatko lapset kiinnittymään ja identifioitumaan suomen kieleen ja hahmottamaan sen äidinkielekseen ja asuinmaansa kieleksi.
– Kun Youtube syöttää lapsille englanninkielistä viihdettä ja päiväkodissakin suomea korvataan englannilla aikuisten ohjaamia toimintoja myöten, missä lapset enää oppivat suomenkielistä kulttuuriperintöä, kuten lauluja, loruja ja sanaleikkejä, hän pohtii.
Koskinen myös huomauttaa, että lapset, jotka puhuvat äidinkielenään jotakin muuta kuin suomea, tulisi oppia riittävästi juuri suomea.
– Missä he sitä oppivat, jos omanikäisiltäkin vertaisopitaan yhä enemmän vain englantia, hän sanoo.
Koskisen mukaan sosiaalisen median lisäksi lasten maailmaa englanninkielistävät poliittiset päätökset. Englanninkielisiä varhaiskasvatus- ja perusopetuspaikkoja on lisätty, ja hallitusohjelmaankin kirjattuna tavoitteena on edistää niiden tarjontaa. Myös suomenkielisessä koulujärjestelmässä yhä nuoremmille opetetaan yhä intensiivisemmin englantia.
– Englannin asema kaikkialla muualla on niin ylikorostunut, että varhennetusta kielenopetuksesta juuri englannin kohdalla tulisi luopua, puhumattakaan kokonaan englanninkielisten varhaiskasvatus- ja perusopetusmahdollisuuksien tarjoamisesta, Koskinen linjaa.